Koripallovalmentaja Daniel Jansson otti kesällä hypyn tuntemattomaan, kun hän vastaanotti pestin Saksan suurseura ratiopharm Ulmin akatemiavalmentajana. Monen miljoonan euron budjetilla operoivan seuran arkielämä ei ole kuitenkaan pelkkää luksusta.

Jansson valmensi viime kaudella vielä PuHun Divari B:n sekä A-poikien SM-sarjajoukkuetta. Kesällä ilmaantui kuitenkin yllättävä mahdollisuus, kun Ulm kiinnostui 35-vuotiaan suomalaisvalmentajan palveluksista. Jansson oli ehdolla seuran akatemiavalmentajaksi ja tuli lopulta valituksi noin sadan kandidaatin joukosta.

– Agenttini kuuli, että Ulm etsii nuorten puolelle koutsia ja kysyi onko minulla kiinnostusta. Hän heitti nimeni heille ilmoille ja lähetti CV ja aika nopeasti tuli lentoliput sähköpostiin haastattelua varten. Siellä oli sitten haastattelu ja vedin yhdet näytetreenit ja aika pikaiseen he tarjosivat jo sopimusta. Tämä oli aika ainutlaatuinen juttu, joten päätin lähteä, Jansson valottaa urasiirtoaan SuomiKoris-sivuston haastattelussa.

Pussihukissa Jansson toimi valmentamisen ohella myös toiminnanjohtajana ja hän on myös nuorten maajoukkueessa apuvalmentajana. Kotimaan kiireiden takia mieli ei juuri ulkomaille enää haikaillut, mutta Ulmin tarjoama mahdollisuus oli kuitenkin liian hyvä vastustettavaksi.

– En ole enää parikymppinen ja olin ehtinyt jo asettautua Pussihukkiin ja meillä oli siellä hyvä homma menossa. Uusi ympäristö, uusi maa ja kun yksin lähti, niin se oli aluksi yllättävän rankkaa. Täytyy kuitenkin samaan hengenvetoon todeta, että tämä on ollut pirun siistiä. Ei tällaista mahdollisuutta ihan joka päivä avaudu ja tämä oli niin ainutlaatuinen tilaisuus, että siihen piti tarttua.

Noin 120 000 asukkaan Ulm sijaitsee Münchenistä noin 150 kilometriä luoteeseen Stuttgartin ja Münchenin välimaastoon. Ulm on tunnettu Albert Einsteinin syntymäkaupunkina sekä kaupungin ykkösjoukkuetta sponsoroivasta lääketehtaastaan. Jansson on sopeutunut hyvin uuteen kotikaupunkiinsa.

– Ammatillisesti, kun lunta tulee tuplaan, niin Ulm voi olla aika ruma kaupunki, mutta kun pelit luistavat, niin tämä on nasta kaupunki. Sama pätee missä tahansa maailmaa. Tämä on sellainen ammatti, että viihtyminenkin riippuu aina siitä miten menee.

Kausi mennyt yli odotusten

Jansson otti ohjiinsa Ulmin reservijoukkue Weissenhorn Youngstarsin, joka pelaa kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla Pro B:ssä sekä seuran alle 19-vuotiaiden joukkueen. Kausi on ollut pienin odotuksin kauteen lähteneelle Weissenhornille menestys, sillä joukkue on omassa Pro B-lohkossaan tällä hetkellä toisena.

– Viime aikoina olemme pelanneet tosi hyvää korista. Täällä on joka jengillä aika samantyylinen tapa pelata ja huomaa, että esimerkiksi palloskreenejä on hiottu kauan. Kuitenkaan miehet ja pallo eivät juuri liiku. Olemme saaneet peliämme paljon liikkuvammaksi ja meillä on kohtalaisen dynaaminen joukkue. Väitän, että pidämme parasta vauhtia sarjassa. Jos ennen kauden alkua odotukset olivat, ettemme putoaisi ja olemme tällä hetkellä toisena, niin siihen nähden on mennyt kyllä aika hyvin, Jansson kuvailee.

Pro B:n ulkomaalaissääntöihin kuuluu, että kentällä saa olla samanaikaisesti kaksi ulkomaalaispelaajaa kentällä. Weissenhornilla oli alun perin yksi amerikkalais- ja yksi kanadalaisvahvistus, mutta kun joukkueelle tarvittiin uutta nuorta takamiestä, niin sellainen hankittiin Espanjasta. Se kertoo omalta osaltaan joukkueen resursseista.

– Peluutuksen kanssa pitää vähän tasapainoilla, mutta kyllä Carloskin on mukana rotaatiossa ja sellaiset kymmenisen minuuttia peliaikaa, Jansson kertoo.

Hienosta menestyksestä huolimatta Weissenhorn ei tavoittele paikkaa Pro A:ssa.

– On epätodennäköistä, että Pro A palvelisi meitä paremmin kuin Pro B. Tuskin haluaisimme nousta, mutta emme myöskään lähde pelejä häviämään, vaan joka peliä lähdemme voittamaan. Todennäköisesti menisi niin, että jos nousisimme, niin kieltäytyisimme paikasta. Meillä ei ole mitään hävittävää ja pelaajille on sanottu, että aina seuraava peli tai treeni on se tärkein ja siihen keskitymme.

– Urheilijan elämä on siitä helppoa, että voi keskittyä siihen lyhyen ajan tekemiseen. Yksi asia kerrallaan. Yritämme aina rikkoa edellisiä ennätyksiä joka harjoituksissa ja peleissä.

Pro B-joukkueen lisäksi Jansson käskyttää Ulmin akatemiajoukkuetta, jonka runko koostuu pitkälti Weissenhornin nuorista pelureista. Akatemiasarjaa pelataan neljässä alueellisessa lohkossa. Ulm on tällä hetkellä omassa lohkossaan toisena Breitengüssbachin perässä ja Bayern Münchenin edellä. Janssonin mukaan Ulmin kaakkoislohko on koko maan kovin.

– Sanoisin, että olemme siinä sarjassa top 5-joukkueita. Muualta maasta sitten ALBA Berlin ja Fraport Skyliners Frankfurtista ovat kovimmat meidän lohkon kärkijoukkueiden lisäksi.

Monipuolinen rooli

janssondaniel

Suomalaisessa urheilussa talkootyön merkitys on valtava ja se korostuu etenkin junioreissa, kun isät ja äidit ovat aktiivisesti mukana joukkueen toiminnassa. Janssonin mukaan Saksassa ei näin ole ja hän on saanutkin huomata joutuvansa hommiin, joita hän ei odottanut.

– Suomessakin tietenkin hommat vaihtelevat aina seurasta riippuen, mutta suurin ero on, että täälläkin akatemiassa kaikki ovat rekrytoituja ihmisiä eivätkä vanhemmat ole esimerkiksi kovinkaan paljon toiminnassa mukana. Vapaaehtoisia on vaikea löytää mukaan toimintaan, kun monet varmasti ajattelevat, että jos seuralla on seitsemän miljoonan budjetti, niin kyllä he varmasti löytävät jonkun keittämään kahvia peliin sillä rahalla. Sillä ei kuitenkaan saa sellaista manageria tai joukkueenjohtajaa, joka hoitaisi käytännön asioita. Se oli minulle täällä iso yllätys, Jansson kuvailee eroja.

– Vieraspeleihin ajan meidän pakettiautoa ja varaan ruokailut, peleissä täytän pöytäkirjat ja alkuaikoina vielä pesin pelaajien varusteetkin. Ettei tämä ihan sellaista suuren maailman meininkiä ole ja se on varmasti yksi suurimmista eroista.

Pieni ylimääräinen työ haihtuu kuitenkin nopeasti Janssonin mielestä, kun ajatukset palaavat taas parketille pelaajien pariin.

– Täytyy kuitenkin sanoa, että pojat ovat tosi nastoja ja sieltä löytyy myös korislahjakkuutta ja on hienoa tehdä heidän kanssaan töitä. Tämä on sen verran nastaa homma, että jos se vaatii pakun ajamista, niin sitten teen sitä.

Yksi asia joka Janssonin on täytynyt omaksua, on isokokoisemmat pelaajat. Weissenhornin keskipituus on 196 senttiä ja kokoonpanossa on seitsemän yli kaksimetristä pelaajaa.

– Täällä on enemmän nopeutta, enemmän harrastajia sekä isompia ja pidempiä pelaajia. Silloin, kun sinulla on pitkiä poikia joukkueessa, niin myös peli muuttuu. Meilläkin on aloitusviisikossa 204, 206 ja 210 pitkiä jätkiä, niin siinä vaiheessa aletaan jo pelata renkaan yläpuolella ja se muuttaa peliä. Se on ollut vähän uutta ja kokonaisuudessaan tämä on ollut erittäin opettavaa aikaa.

Jatko Ulmissa todennäköinen

Seuran edustusjoukkue lukeutuu Saksan jättiläisiin. Joukkue on Bundesliigassa tällä hetkellä neljäntenä ja on tuttu seura eurocupeista. Edustusjoukkueen kanssa Jansson ei ole kuitenkaan päivittäisessä tekemisessä, mutta pystyy antamaan oman kontribuutionsa myös sinne.

– Meillä on kerran viikossa palaveri edustusjoukkueen valmentajan kanssa missä puhumme pelaajista ja muista asioita. Se täytyy sanoa, että yhteistyö todellakin toimii molempiin suuntiin ja tulee sellainen fiilis, että tätä hommaa tehdään yhdessä. Esimerkiksi Ulm on juossut sellaisia settejä tällä kaudella mitä PuHu juoksi viime kaudella.

– On sellainen fiilis, että voi vaikuttaa asioihin, vaikken edustusjoukkueen päivittäisessä tekemisessä olekaan mukana. Mikäli minulla on aikaa, niin yritän käydä katsomassa heidän treenejään ja pelejään, mutta virallisesti en ole edustusjoukkueen mukana millään tavalla.

Siirtyessään Ulmiin Jansson allekirjoitti 1+2-vuotisen sopimuksen ja näillä näkymin hän tulee jatkamaan seurassa seuraavat kaksi vuotta.

– Sopimus on siten, että jos kumpikaan osapuoli ei irtisano sopimusta vuoden jälkeen, niin sitten se jatkuu automaattisesti seuraavat kaksi vuotta. Olen tässä ikään kuin vuoden koeajalla, mutta seura ilmoitti jo marraskuussa haluavansa pitää minut. En tiedä pitäisikö sen turvin yrittää puffata parempaa sopimusta, Jansson naurahtaa.

Suomalaiset koripallovalmentajat ulkomailla ovat vielä pieni harvinaisuus. Ray Ailus tekee uraa Ruotsissa, Ville Tuominen Tanskassa ja tällä hetkellä Janssonin lisäksi Gordon Herbert on Saksassa, kun hän valmentaa Mikko Koiviston Frankfurt Skylinersia.

Suomalaiskorisosaamista on Saksaan viety myös luonnollisesti maan päävalmentajana toimineen Henrik Dettmannin johdolla, mutta myös Ari Tammivaara ja Anton Mirolybov ovat tehneet pitkän päivätyön Saksan maalla. Nyt Jansson on jättämässä omaa kädenjälkeään maahan.

– Sen olen jo täällä huomannut, että Saksa on saanut suomalaisilta valmentajilta paljon. Vaikka kulttuurit ovat vähän samanlaisia, niin selkeitä erojakin löytyy. Kaiken kaikkiaan tämä on ollut pirun antoisaa aikaa, päättää Jansson.

Salttu Forsström

Otsikkoa muokattu 14.18: Alkuperäinen otsikko ”Saksassa valmentava suomalainen Daniel Jansson – huippuvalmentaja sekä pakettiauton kuski”