Hienkatkuinen tuuli puhalsi Helsingin jäähallissa perjantai-iltana ja vei pois Slovenian turnauksen jälkeen Susijengin yllä leijuneet tummat pilvet. Vakuuttava esitys antoi vastauksia moniin aiempiin kysymyksiin.

Susijengi tuli otteluun vahvasti ja erinomainen puolustuspelaaminen toi stoppeja ja sitä kautta nopeita hyökkäyksiä, joista Suomi rankaisi Ukrainaa kovalla kädellä. Toisella puoliajalla Ukraina kuroi eroa umpeen, mutta tällä kertaa ratkaisijat löytyivät penkiltä, kun Ville Kaunisto, Mikko Koivisto ja Matti Nuutinen upottivat kolmosia sukkana sisään.

Viimeksi peräänkuulutin voimaa ja tehoja penkiltä ja Ukrainaa vastaan penkki vastasi huutoon. Penkkimiehet viimeistelivät ottelussa hienosti 34 pistettä. Nuutinen parantaa koko ajan ja oli Ukrainaa vastaan erinomainen. Kaunisto painaa täysillä duunia niin kauan kunnes väsyy heittäen siinä sivussa pari tärkeää koria sekä nappaa pari levypalloa. Varjojen mailla aiemmissa peleissä ollut Koivisto sai kaksi tärkeää kolmosta sisään ja ottelun jälkeinen hymy osoitti kuinka tärkeitä onnistumiset hänelle olivat. Toivottavasti lukko on vihdoin aukeamassa. Roope Ahonen täytti paikkansa hyvin eikä Ahosen peli ole koskaan ollut itseluottamuksesta kiinni. Yhtäkkiä Suomella on neljä ”uutta” hyvin käyttökelpoista pelaajaa rosterissaan, jotka voivat täyttää paikkansa ja se on tärkeä asia EM-kisojen otteluruuhkassa.

Suuri muutos oli tapahtunut myös Petteri Koposen peli-ilmeessä. Siitä haluttomasta, väsyneestä ja tuskastuneesta Koposesta, mikä nähtiin Sloveniassa, ei ollut enää jälkeäkään. Hän johti joukkoja kentällä, kuten johtajan kuuluukin. Sekä Koponen että päävalmentaja Henrik Dettmann myönsivät ottelun jälkeen, että kaksikon välillä oli skismaa Slovenian turnauksen aikana, mutta ilma puhdistettiin ja molemmat aloittivat puhtaalta pöydältä. Se näkyi. Koposen puolustusintensiteetti oli aivan eri luokkaa kuin viime viikonloppuna eikä ohiheittojen jälkeen näkynyt pään pyörittelyä eikä sadattelua. Uutta putkeen vain.

Koposen osalta on kuitenkin huolestuttavaa, että hän on urakoinut harjoituspeleissä yli 29 minuutin keskiarvolla. Eikä hän ole ainoa, joka on pelannut isoja minuutteja, sillä Erik Murphy pelasi keskimäärin 25 minuuttia ja luku olisi korkeampi, ellei hän olisi parissa pelissä joutunut virhevaikeuksiin. Murphy tosin huilasi toisen Belgia-pelin. Kuormitus tulee olemaan kovaa – ellei kovempaa – EM-kisoissa ja silloin pelataan viisi ottelua kuuteen päivään. Nähtäväksi jää oliko järkevää peluuttaa avainmiehiä näin paljon sinänsä merkityksettömissä harjoitusotteluissa.

Täytyy kuitenkin muistaa, että painaa se peliruuhka muidenkin vastustajien kintereissä. Ei Suomen vastustajilla, Ranskaa lukuun ottamatta, ole sen laajempaa materiaalia kuin Susijengilläkään.

Suomella on myös yksi valttikortti muihin päävastustajiinsa nähden. Välimeren rannalle on lähdössä jälleen runsaasti sinivalkoisia faneja ja kuudetta pelaajaa tarvitaan taas. Se voi olla juuri se ratkaisevan pieni etu mikä peleissä tarvitaan.

Ukraina-peli antoi myös vahvoja viitteitä siitä, että fanien kannattaa myös alkaa suunnitella Lilleen matkaamista. Näillä näkymin sielläkin kannustusta tullaan tarvitsemaan.

Salttu Forsström
Twitter: @SalttuF