Kommentti: Superyllätyksen jahtiin

Suomen osalta alkulohko on pelattu ja seuraavaksi edessä on kova haaste, kun neljännesvälierissä vastaan tulee Serbia. Ennakkoon Suomen yllätysmahdollisuudet ovat minimaalliset, mutta mahdollisuus se on pienikin mahdollisuus.

Alkulohkossa Suomen pelaaminen ailahteli hyvin paljon. Ottelut Ranskaa, Venäjää sekä Bosnia-Hertsegovinaa vastaan olivat hyviä, mutta Suomi romahti Israelia ja Puolaa vastaan. Nyt tilauksessa olisi jälleen hyvä peli.

Israel ja Puola olivat tehneet kotiläksynsä hyvin ja ottivat Suomelta aseet hyökkäyspelaamisessa pois ja samalla rikkoi Suomen puolustuspelaamisen. Suomi ei löytänyt keinoja Israelia ja Puolaa vastaan lisäämään vaihdetta silmään ja taistelemaan loppuun saakka voitosta. Peräkkäisinä päivinä pelattuina päivinä Suomelta loppui bensa. Serbiaa vastaan Suomi pääsee lähtemään kuitenkin levänneenä. Eri asia vain on, että riittääkö sekään?

Serbia on loistava joukkue. Takamiestähti Milos Teodosicin johdolla pallo liikkuu ja vapaat miehet löytyvät hyviltä heittopaikoilta. Serbialla on kokoa pelata myös korin alla ja pelaajilla riittävästi taitoa ja silmää pelata palloa myös ulos. Päävalmentaja Sasha Djordjevicilla on käytössään useampi hyökkäysoptio Suomen puolustuksen murtamiseksi ja miehiä, jotka osaavat heittää joko kaukaa tai nostella korin läheltä pallot sisään.

Mitkä ovat sitten Suomen aseet? Suomen täytyy saada otteluun hyvä alku ja hurmos käyntiin. Se horjuttaisi Serbiaa myös henkisesti ja saattaisi turhauttaa vastustajia. Jos Suomella heitto alkaa vihdoin pudota, niin silloin Suomella on mahdollisuudet. Suomen on myös reagoitava Slovenian EM-kisoja paremmin siihen, kun yleisössä ei olekaan enää monta tuhatta suomalaista. Sloveniassa ensimmäisessä jatkolohkon ottelussa Kroatiaa vastaan Suomelta puuttui puhti ja pelaajat tuntuivat olevan hämillään, ettei sinivalkoista väriä ollut katsomossa yhtä paljon kuin aiemmin. Serbiaa vastaan yleisöltä ei ole tulossa samanlaista apua, vaikka joitakin kannattajia taivaltaa joukkueen mukana myös Lilleen.

Suomen puolustuspelaaminen luo edellytykset hyvälle hyökkäyspelaamiselle. Suomen on pystyttävä saamaan stoppeja ja sitä kautta juoksemaan nopeita hyökkäyksiä ja kenttää. Puolaa ja Israelia vastaan Suomi jämähti 5-5 –pelaamiseen eikä silloin pelaamisesta tule mitään. Hyökkäyspeli on seisovaa ja käytännössä Petteri Koposen tai Jamar Wilsonin henkilökohtaisten ratkaisujen varassa.

Suomen voitto olisi yksi EM-historian suurimmista yllätyksistä, mutta ei mikään ole mahdotonta.

Salttu Forsström, Lille