Loukkaantuminen olikin Susijengin pelaajan onni – ”Yhtäkkiä löysin itseni pelaamasta Argentiinan liigaa”

Juho Nenonen, 28, sai viimeksi kutsun miesten maajoukkueleiritykseen kesällä 2010. Ehti vierähtää kuusi vuotta ennen kuin laitahyökkääjä sai toisen tilaisuutensa sinivalkopaidassa. Uransa parhaan kauden Korisliigan Salon Vilppaassa ja Argentiinan liigan Regas Corrientesissa pelannut Nenonen pitää Susijengi-kutsua vuosien määrätietoisen työn tuloksena.

Opeteltuaan joukkueen johtavan kotimaisen pelaajan roolia Lapuan lakeuksilla kaudella 2014/15 Nenonen siirtyi Salon Vilppaaseen ja omaksui joukkueen ”liiderin” roolin täydellisesti. Nenosen Vilpas pakotti sittemmin mestaruuden voittaneen Kouvot jatkoajalle viidennessä puolivälieräottelussa, ja kauden päätösgaalassa Nenonen palkittiin kauden kehittyneimpänä pelaajana.

Lähes välittömästi kauden päätyttyä Nenonen lensi Buenos Airesin kautta Corrientesiin, Argentiinan liigan kautta aikain ensimmäiseksi suomalaispelaajaksi. Nenosen kaukoheitot, puolustuspään rouhinta ja kyky ottaa yleisönsä poikivat uuden pestin Argentiinaan, runkosarjavoittaja Ciclista Olimpico de la Bandaan.

Tapahtumat ovat seuranneet toisiaan ja koripalloileva maisteri on yrittänyt pysyä kyydissä.

– Aika monet ovat kysyneet, olenko edelleenkään ymmärtänyt, mitä kaikkea on tapahtunut. Luulen, että olen vähitellen sisäistämässä asioita ja voin sanoa, että kaikki on mennyt nappiin, hymyilee Nenonen.

Nenonen johtaa viime kauden menestyksensä syyt vuoden takaisiin tapahtumiin. Runsaasti peliminuutteja tuonut kausi Lapuan Kobrissa päättyi rannevammaan, jonka jälkeen Nenonen löysi harjoitteluunsa uuden sisällön ja rytmin.

– Ranteeni leikattiin helmi-maaliskuussa 2015, ja pääsin aloittamaan fysiikkatreenit saman vuoden huhtikuussa. Tavallisesti valmistautumisaika kausien välillä on lyhyehkö, mutta operaation johdosta minulla oli yhtäkkiä todella paljon aikaa käytettävissäni, Nenonen kertaa Koripalloliiton tiedotteessa.

– Sommiteltiin SAHA Trainingin Harri Yrttiahon ja Samuel Haanpään kanssa treeniohjelmani kokonaan uusiksi. Syksyllä liigakauden alkaessa huomasin, että omasta kropasta sai ihan eri tavalla asioita irti kuin koskaan ennen. Yhtäkkiä löysin itseni pelaamasta Argentiinan liigaa ja sillä tiellä ollaan edelleen.