Susijengin yllätysnimi oppi nopeasti tavoille Argentiinassa – ”Olin alusta asti ihan fiiliksissä”

Vahvan Korisliigakauden jälkeen Juho Nenosen tie vei eksoottiseen Argentiinaan, kun hän pelasi loppukauden Regas Corrientesissa. Nenosen vahvat esitykset jatkuivat Argentiinassa ja hän saikin sopimuksen huippuseura Ciclista Olimpico de la Bandaan. Ajanjakso Argentiinassa oli Susijengin leiriryhmään nimetylle Nenoselle opettavainen.

Argentiina on koripallomaa – siitä osoituksena esimerkiksi kesän 2015 Amerikan mestaruuskilpailujen hopeamitali, 2004 Ateenan olympialaisten koripallokulta sekä tukku maailman huippukoripalloilijoita aina Manu Ginobilista Luis Scolaan ja Carlos Delfinosta Pablo Prigioniin.

Vaikka Argentiinan huiput pelaavat pitkälti NBA:ssa ja Euroliigassa, myös maan korkein koripalloliiga on kovatasoinen, Euroopasta tasoltaan lähimpänä kenties Belgian liigaa tai Turkin kakkosliigaa. Hallit ovat täynnä, kovat otteet sallitaan ja joukkueissa on tasaisesti veteraaneja ja nuoriso-osastoa.

– Argentiinalaiset vitsailevat, että koripallo on maan viidenneksi suosituin laji – sijat 1.-4. vievät jalkapallo. Argentiina on fudishullu maa, mutta koripalloon fanaattisesti suhtautuvia on paljon, Nenonen kuvailee Koripalloliiton tiedotteessa.

– Jokaisessa joukkueessa on 12 ammattilaista, joten monet joukkueet värväävät ulkomaalaispelaajansa roolipelaajiksi, jotka täydentävät argentiinalaisia. Ammattilaisuus takaa senkin, että vanhemmilla pelaajilla on mahdollisuus jatkaa uraansa pidempään kuin vaikkapa Suomessa. Tämän vuoden mestarijoukkueessa väänsi esimerkiksi vuoden 2004 olympiakultamitalisti Walter Herrmann (37 v).

Jos Nenonen kuuluu Korisliigassa sarjan kookkaimpaan kymmenykseen, Argentiinassa hän pääsee pelaamaan paremmin kansainvälisen koripallon lainalaisuuksien mukaan. Korin alla painitaan, skriineissä viuhuvat kyynärpäät ja pelaajilla riittää muskelia ja massaa.

– Meidänkin sentterit olivat 210-senttisiä ja toinen nelospaikan pelaajamme 206-senttinen. Nelospaikalla olen vielä suurin piirtein pelipaikkani kokoinen, mutta vitospaikalla sai painia ihan tosissaan. Koutsi tykkäsi myös siitä, että olen riittävän liikkuva pakittaakseni palloskriinin vaihdon jälkeen kolmospaikkaakin, kuvailee Nenonen.

– Argentiinassa saa myös pelata järjettömän kovaa. Siellä lähtökohta on, että käsi on osa palloa ja pieni kahva saa olla koko ajan mukana. Argentiinaan meneville pelaajille kuulemma kestää totutella siihen, mutta mä olin alusta asti ihan fiiliksissä, Nenonen kuvailee Koripalloliiton tiedotteessa.