Henrik Dettmann palasi Suomen miesten maajoukkueen peräsimeen vuonna 2004 tehtyään sitä ennen seitsemän vuoden työrupeaman Saksan maajoukkueen päävalmentajana. Saksan vuosilta Dettmannin palkintokaappiin päätyi mm. vuoden 2002 MM-pronssi.

Suomeen paluunsa jälkeen Dettmann oli enemmän kuin ansainnut kannuksensa kansainvälisillä markkinoilla. Suomessa työnsarkaa oli paljon. Moni asia, joita tämän päivän huippu-urheilujoukkueet pitävät itsestäänselvyyksinä tänä päivänä, loisti tuolloin poissaolollaan. Suomen maajoukkueiden uutta tarinaa lähdettiin rakentamaan tyhjästä.

– Olosuhteet olivat ensimmäisinä vuosinani tässä tehtävässä haasteelliset. Olemme rakentaneet olosuhteita vuosien varrella pikkuhiljaa paremmiksi, ja matkaan on tarttunut monenlaista oppia, päävalmentaja pohtii.

– On myös ollut tavallaan siunaus aloittaa työnsä ympäristössä, jossa kaikki ei ole tullut valmiiksi eteen kannettuna. Se on pakottanut tekemään valintoja ja elämään tehtyjen valintojen seurauksien kanssa.

Vaikka Susijengi on viimeisen kymmenen vuoden ajan mielletty mediassa ja julkisessa keskustelussa Dettmannin projektiksi, korostaa Dettmann maajoukkuetoiminnan prosessinomaisuutta. Asiat kehittyvät määrätietoisen työn myötä, hiljalleen, kokemuksen kautta.

– Aika monesti valmentamista pidetään yhden miehen show’na, mutta tässä ammatissa on niin monta ulottuvuutta ja asiaa, ettei yksi ihminen voisi koskaan hallita sitä kaikkea, Dettmann lataa.

– Urani suurin onni on ollut se, että olen saanut vuosien aikana ympärilleni joukon hyviä ihmisiä, joiden kanssa on hedelmällistä tehdä töitä. Kun oikeanlaiset energiat kohtaavat, asiat alkavat väistämättä kehittyä hyvään suuntaan.

Suomen maajoukkueiden päävalmentajan tehtävän kontolleen ottaessaan Dettmann piirsi ensimmäiset askeleet, joita pitkin Suomi-koriksen kehityspolkua oli kuljettava.

Matka 2000-luvun alun aallonpohjasta kohti tämän päivän Suomi-koriksen menestystarinaa alkoi määrätietoisella hankkeella eri-ikäisten suomalaiskoripalloilijoiden päivittäisen harjoittelun laadun parantamiseksi.

– Suomen pestin vastaanottaessani ulkomaalaiset kollegat esittivät yhden kysymyksen: ”Onko Suomessa hyviä pelaajia?” Samalla tavoin Robert Petersen (Dettmannin oppi-isä) sanoi joskus, että ”jos ei ole hyviä pelaajia, on vaikea voittaa.” Tässä ollaan asian ytimessä, Dettmann avaa Koripalloliiton tiedotteessa.

– Alkuperäisen ajatukseni mukaan Suomi-korikseen oli luotava olosuhteet, jossa hyvät pelaajat voisivat saavuttaa maksimaalisen potentiaalinsa samalla, kun kannustaisimme heitä haastamaan itsensä ja tähtäämään korkeammalle joka päivä.

Tehty työ on kantanut hedelmää, vaikka epäilijöitä oli matkan ensimmäisellä puoliskolla yhtä paljon kuin kiittelijöitä tänä päivänä. Dettmannin mielestä koripallo on ollut lentopallon – ja luonnollisesti jääkiekon – ohessa markkinajohtajan asemassa Suomessa tunnustamassa yhteiskunnan nousevia trendejä.

– Olemme osoittaneet, että suomalaiset voivat kilpailla maailman toiseksi harrastetuimmassa lajissa tasolla kuin tasolla. Näin pitkälle voi päästä aitoudella, vilpittömyydellä ja rakkaudella peliin.

Suomalaisen urheilukentän murros ei ole Dettmannin mukaan työryhmien ja journalistien sanahelinää, vaan konkreettinen tosiasia. Palloilulajien suosionnousu ja perinteisten lajien suosion ja menestyksen notkahdukset kertovat samasta asiasta.

– Mielestäni ei ole niinkään kiinnostavaa, kuinka monta mitalia Suomi tuo kotiin vuosien 2020 tai 2024 olympiakisoissa. Kiinnostavampaa on, mitkä lajit tuovat katsojat ja harrastajat urheilun pariin 2020 tai 2024, ja miten menestykseen pyritään, asettaa Dettmann sanansa.

– Jos ainoa mittari on mitali, silloin kannattaa satsata sellaiseen urheiluun, josta muut eivät ole kiinnostuneita. Tätä on mielestäni suomalaisessa urheilussa kokeiltu jo ihan riittämiin.

On uskallettava uudistua ja kohdattava tulevaisuus rohkein mielin, jyrisee Dettmann.

– Varovaisuus, saavutettujen asemien puolustaminen ja muutoksen pelko ovat asioita, joilla ei voi saavuttaa mitään hyvää. Vanhojen aikojen haikailun sijaan meidän on luotava menestysmahdollisuuksia seuraaville sukupolville. Menneisyyteen on turha takertua.

Lähde: Koripalloliiton tiedote