Petri Niiranen: Willi arvaus

© Kuva: Salttu Forsström

Koriksen MM-kisojen ”villin kortin” hakijamaat ovat tiedossa ja voidaankin siirtyä Suomen päätöksen arvostelemisesta valinnan spekulointiin. En malta kuitenkaan olla kommentoimatta Suomen liiton päätöstä osallistua näihin arpajaisiin. Itse valintaprosessihan on täysin absurdi ja viittaukset amerikkalaiseen järjestelmään ontuu pahasti. USA:n ammattilaisliigoissahan käytetään tätä ”wild card”-termiä viimeisten jaettavien playoff-paikkojen yhteydessä. Tässä yhteydessä tulee kuitenkin huomata, että myös nämä paikat jaetaan urheilullisin perustein eikä lahjust.. krhm,anteeksi.. lahjoitusten tai pärstäkertoimen perusteella.

Mitä Suomen liiton päätökseen tulee, niin taustalla on varmasti ”more than meets the eye” kuten Amerikassa sanottaisiin. Tekisi mieli sanoa, että Henkka Dettmann viime kädessä päättää liitossa kaikesta. Muotoillaan asia nyt kuitenkin kauniimmin ja sanotaan, että Henkan mielipidettä kuunnellaan liitossa tarkalla korvalla. Ja aivan aiheesta – onhan hänen näyttönsä aivan kiistattomat ja usein valistunut itsevaltius on paras keino tavoitteiden saavuttamiseksi, kysykää vaikka Kummolan Kalelta. Selkokielellä sanottuna päätöksessä on varmasti Henkalla ollut iso vaikutus. Henkan toimintatavoista voidaan olla montaa mieltä, mutta tyhmänä häntä ei voi pitää. Jos hakupäätöstä ajattelisi kylmien faktojen valossa, niin päätös olisi sulaa hulluutta. Mutta kuten sanottua, asiassa on varmasti tekijöitä, jotka eivät kuvassa näy. Näitä seikkoja voisi esim. olla pääseminen isojen poikien pöytään vaikka arpajaisissa jaettu viides sija tulisikin. Toisaalta taustalla voi yhtä lailla olla Henkan pääseminen tätä kautta syvemmälle FIBAn ytimeen. Enkä nyt tosiaan viittaa siihen, että päätöksen taustalla olisi Henkan henkilökohtainen agenda. Henkka on erittäin hyvä kabinettipelissä ja Henkan vahvistunut asema kv. liitossa toisi varmasti hakuprosessin aikana investoidut rahat jossain muodossa moninkertaisesti takaisin. Hölmöintähän Suomen liiton kannalta olisi jättää hyödyntämättä tämän hetkinen momentum ja valua pikku hiljaa takaisin takarivin taaviksi kuten mm. Ruotsille on käynyt heidän v. 2003 järjestämiensä EM-kisojen jälkeen.

Hakuprosessi on nyt siis saatu virallisesti käyntiin ja spekuloinnit voi käynnistää. Tässä oma veikkaukseni, jolle voidaan helmikuussa nauraa, kun lopputulema tiedetään. Kiina lienee itsestään selvä tapaus. Tuskin FIBA pystyy ohittamaan 1,3 miljardin ihmisen markkina-aluetta vaikkei lahjoituksena tulisi yuanin yuania. Toinen äärimmäisen todennäköinen kisapassien leimauttaja on Brasilia. Myös Brasilian 200 miljoonainen markkina kiinnostanee ja mahdollisuuksia tuskin vähentää tulevan futiksen MM- ja olympiaisännyys ja asema urheilevan maailman valokeilassa. Brasilia floppasi omaksi ja varmasti myös FIBAn järkytykseksi Amerikkojen mestaruusturnauksessa keskeisten NBA-pelaajien jätettyä kisat väliin. Huhujen mukaan FIBA olisi kisojen jälkeisissä maljapuheissa vahvasti suositellut villin kortin hakemista.

Toinen samoissa kisoissa alisuorittanut maa, Kanada, voisi olla myös vahva kandidaatti. Hyöty Kanadan kisapaikasta olisi kaksisuuntainen. Koriksen asema Kanadassa kaipaisi lisäboostia ja MM-paikasta ei ainakaan haittaa tässä olisi. Toisaalta FIBA varmasti toivottaisi tervetulleiksi kisoihin sekä vuoden 2013 NBA draftin ykköspickin Anthony Bennettin että tulevan vuoden 2014 lähes varman ykköspickin, uudeksi LeBroniksikin mainostetun Andrew Wigginsin. Kanadasta on muutenkin viime vuosina tullut hyviä nuoria pelaajia NCAA-kentille mm. Gonzagasta Boston Celticsiin draftattu Kelly Olynuk ja Michiganin riveissä kevään Final Fourissa valot sammuksiin heittänyt Nik Stauskas. Ja saattaisipa vanha herra Steve Nashkin innostua nousemaan kisakoneeseen. Kanada saa siis ääneni näillä perusteilla.

Viimeinen paikka menee satavarmasti Eurooppaan. Hyviä ehdokkaita on pilvin pimein ja perusteluitakin varmasti löytyy jokaisen osalta. Pelkästään urheilullisella menestyksellä arvioituna valinta osuisi Italiaan. Italiassa tunnetusti osataan myös urheilun kabinettipuoli ja erityisesti kuuluisa harmaa alue. Italiassa on kuitenkin esitetty voimakasta kritiikkiä hakuprosessia, ja erityisesti kynnysrahaa, kohtaan. Perustellusti on kysytty onko MM-paikka puolen miljoonan arvoinen tämän hetkisessä taloudellisessa tilanteessa. Etenkin, kun puoli miljoonaa ei kuitenkaan edes takaa kisapaikkaa. Kaukana ei liene vaihtoehto, että Italia kisaan ilmoittautumisesta huolimatta ei koskaan maksa kynnysrahaa ja vetäytyy tätä kautta kisasta. Tähän viittaisi myös Danilo Gallinarin lausunto siitä, että jouduttuaan loukkaantumisen takia jättämään EM-kisat väliin ja Italian menetettyä mahdollisuuden MM-kisoihin hän aikoo olla mukana seuraavissa arvokisoissa 2015.

Turkin osalta pelillinen juna tuntuu EM-kisojen perusteella tällä erää menneen, mutta Turkish Airlinesin vahva panostus eurokorikseen tuskin heidän kampanjaansa ainakaan haittaa. Kreikka puolestaan tippui EM-kisoissa jatkopeleistä hävittyään kahden jatkoajan jälkeen Kroatialle. Kreikka on eurooppalaisen koriksen jättiläisiä ja varmasti FIBAlle varteenotettava vaihtoehto. Kreikka on muuten viimeinen USAn arvokisoissa voittanut joukkue, joskin tuo voitto tuli jo vuonna 2006.

Venäjä epäonnistui EM-kisoissa aivan täydellisesti joukkueessa olleen johtajuusvajeen takia. EM-kisojen perusteella Venäjän kisapaikalle ei pitäisi olla mitään urheilullisia perusteita. Toisaalta vain vuotta aiemmin Venäjä vei olympialaisissa pronssia eli potentiaalia löytyy, mikäli parhaat pelaajat saadaan jalkeille. Venäjältä löytyy varmasti myös vaadittu taloudellinen panos tarvittaessa. Venäjän kampanjan osalta ei pidä myöskään unohtaa Brooklyn Netsin omistajan, ja Andrei Kirilenkon hyvän ystävän, Mihail Prokhorovin osuutta. Hänen mittapuullaan kynnysraha olisi suolarahoja ja FIBAssa tuskin oltaisi pahoillaan pääsemisestä maailman 58. rikkaimman miehen kanssa samaan pöytään. Euroopasta myös Saksa saattaisi olla jonkun papereissa varteenotettava vaihtoehto, mutta vaikea kuvitella heidän kuitenkaan kisassa pärjäävän.

Varsinaisena mustana hevosena kisassa saattaa olla Qatar. Heidän villille kortilleen ei pitäisi olla juuri mitään urheilullisia perusteita, mutta rahaa varmasti löytyy. Ja on maailmassa ihmeellisempiäkin asioita nähty, kuten Qatarin valinta futiksen MM-isännäksi.. Toinen yllättäjä voisi olla Nigeria, mikäli yksi lisäpaikka halutaan maantieteellisin perustein antaa Afrikkaan. Nigeriahan on moninkertainen arvokisajoukkue. Tosin tappio Afrikan kisoissa Kap Verdelle romutti mahdollisuudet suoraan kisapaikkaan ja romautti myös urheilullisen uskottavuuden. Qatar tai Nigeria ovat kaukaa haettuja vaihtoehtoja ja voisivat lähinnä maantieteellisin perustein viedä Kanadan tai Brasilian paikan.

Muilla hakijoilla en näe realistisia mahdollisuuksia kisapaikkaan. Suomen osalta asiaa eri puolilta pohtiessa Suomen puolesta toki löytää muutaman seikan. Pelillisesti Suomi oli EM-kisoissa toiseksi paras pudonneista Italian jälkeen. Jos Eurooppaan päätettäisi antaa kaksi paikkaa ja molemmat täytettäisi viimeisten kisojen menestyksen perusteella, Suomi saisi paikan. Muita argumentteja Suomen puolesta olisi tietty eksoottisuus näissä ympyröissä sekä tietysti joukkueen mukana matkustamaan innostuneet fanit. Innokkaita faneja tosin löytyy monelta muultakin maalta, kun kyseessä on MM-kisat tai olympialaiset. Isommissa maissa EM-kisat tahtovat jäädä pienemmälle mielenkiinnolle. Suomen erityisenä valttina on Henkan erinomaiset verkottumis- ja myyntitaidot, ja ylipäätään hyvät kontaktit korismaailmassa. Uskon kuitenkin Henkan taitojen myös tällä puolella hyödyttävän Suomen korista edelleen kisavalinnasta riippumatta.

Oma veikkaukseni kisan voittajahevosista on Kiina, Brasilia, Kanada ja Venäjä. Näiden perässä maaliin tulee jaetulla viidennellä sijalla pääjoukko, jossa Suomikin on mukana. Mutta ihmeitähän saa ainoa toivoa. Think big!

Petri Niiranen