Korisliigan kausi 2016/17 on nyt taputeltu. Eurokiireiden hidastama Kataja ei vielä talvella miehittänyt Korisliigan sarjataulukon piikkipaikkoja, mutta kevään mittaan joensuulaisryhmästä kuoriutui kivenkova, mestaruuden arvoinen nippu.

Joensuun Katajan pelit eurokentillä tulivat päätökseensä 22. päivä helmikuuta, kun Telekom Baskets Bonn tiputti Katajan ulos FIBA Europe Cupista. Kataja aloitti eurokiireiden jälkeisen aikansa 21 pisteen kotivoitolla Uudenkaupungin Korihaista, voittaen Korihait-ottelu mukaan lukien 8 runkosarjan viimeisestä 11 kamppailustaan.

Runkosarjan loppupään muita liigajoukkueita tiukemmalla aikataululla pelannut Kataja osoitti kevään aikana useaan otteeseen kykynsä pelata todella korkealla suoritustasolla myös ilman hyökkäyksensä johtajaa Teemu Rannikkoa. Muiden Katajan runkopelaajien noustessa esiin runkosarjan aikana, löytyi Katajan kokoonpanosta pudotuspelien koittaessa ratkaisuvalmiutta mestaruuteen asti.

Kovien europelien kovettamat amerikkalaispelaajat ja kotimaiset runkopelaajat kuten Ilari Seppälä ja Tommi Huolila nousivat kauden kovimmilla hetkillä suoritustasolle, jonne miehet eivät välttämättä olisi yltäneet ilman Mestarien Liigan ja Europe Cupin tuomia kokemuksia.

Kataja pelasi maaliskuussa kymmenen ottelua, kolme enemmän kuin finaalivastustaja Salon Vilpas. Tästä huolimatta Kataja oli pudotuspeleissä vakuuttava alusta loppuun, häviten välierissä ja finaaleissa yhteensä vain kolme ottelua. Finaalien ensimmäisten neljän ottelun tiukassa ottelutahdissa Kataja oli joukkueista tasaisempi ja nousi ratkaisevaan 3-1 –johtoon ottelusarjassa.

Kataja ehti kauden aikana kokemaan ja näkemään enemmän kuin muut Korisliigan joukkueet. Kovia otteluita ja vakuuttavia päänahkoja Mestarien Liigassa hakenut Kataja näytti parhaimmillaan Korisliigassakin vahvalta mestariehdokkaalta, mutta eurokiireiden aiheuttama otteiden epätasaisuus piti joukkueen poissa Korisliigan sarjataulukon kärjestä.

Pitkän kauden kääntyessä loppusuoralle, alkoi myös Katajan pelaaminen muistuttamaan Greg Gibsonin aikaisempien mestaruuksien joukkueita suoritusvarmuudellaan ja monipuolisuudellaan. Korisliigan tehokkain hyökkäys ja vain Vilppaan taakse tilastollisesti jäänyt puolustus nostivat Katajan lopulta runkosarjan loppumetreillä sarjataulukon toiseksi ohi piikkipaikalla pitkään majailleen Helsinki Seagullsin.

Puolivälierissä Kataja sai maksettua kalavelkoja viime keväästä, kun BC Nokia kaatui otteluvoitoin 3-1. Seagulls väläytteli vaarallisuuttaan välierissä, mutta helsinkiläiset saivat lopulta nöyrtyä Katajan vertaansa vailla olevan hyökkäysmyllyn edessä voitoin 4-1.

Finaalisarjan avausottelussa takamatkalta lopulta viimeisen sekunnin korilla pisteen voittoon noussut Kataja onnistui ryöstämään kotiedun itselleen heti ensimmäisen mahdollisuuden koittaessa. Salohallissa Kataja ei enää onnistunut voittamaan, mutta vastaavasti Mehtimäen Jäähallissa Kataja oli verrattoman vakuuttava aina kauden päättäneeseen summeriin asti.

Paljon kauden aikana nähnyt ja kokenut Kataja sai lopulta päättää kautensa 3901 katsojan edessä kotivoittoon, joensuulaisyleisön osoittaessa kunniaa seisaaltaan.

Gibsonin ”oikeana kätenä” joukkueen valmentajana parketilla toimi kokenut takamies, Katajan hyökkäyksen kapellimestari Teemu Rannikko. Pudotuspelit 11,9 pisteen ja 6,1 syötön keskiarvoilla läpi pelannut Rannikko päätti finaalisarjansa mestarilliseen suoritukseen: 12 koriin johtanutta syöttöä reilussa 26 peliminuutissa, +/- -tilaston näyttäessä komeasti +22.

Rannikon ja samalla Katajan kyky mukautua Vilppaan tekemiin puolustuspelaamisen muutoksiin nousi yhdeksi ratkaisevaksi tekijäksi finaalisarjan aikana. Salohallissa vaikeuksissa ollut Katajan hyökkäys murjoi tulostaululle Mehtimäen Jäähallissa 92 pistettä per ottelu. Finaalisarjan päätöskamppailussa Rannikon 12 syöttöä ja Katajan 94 pistettä olivat yksinkertaisesti liikaa Vilppaalle.

Rannikko ja Kataja saivat todellakin tarjottua joensuulaisyleisölle kaiken mitä se uskalsi pudotuspelien aikana toivoa, jopa enemmän. Mehtimäkeen paikalle löytänyt 3901-päinen kotiyleisö osoitti arvostuksensa Katajan esityksille finaalisarjan valuessa kohti vääjäämätöntä loppuaan, eikä Joensuussa viimeisen finaaliottelun kaltaista tunnelmaa ole ainakaan liian usein päästy kokemaan.

– Edellinen peli Salossa oli meiltä äärettömän huono. Tietysti halusimme tätä voittoa todella paljon, erityisesti edellisen ottelun jälkeen. Käytiin läpi videoita ja huomattiin, mitä pitää muuttaa tähän otteluun ja se tuotti tulosta, Rannikko kertasi Koripallon tiedotteen mukaan.

– Tänään oli paras tunnelma, mitä Joensuussa olen ikinä kokenut.

Kamppailun päätyttyä kokenut Rannikko ei ymmärrettävästi lähtenyt liikaa analysoimaan tapahtunutta. Mestaruuteen päättynyt pitkä ja raskas kausi oli varmasti myös Rannikolle yksi uran ikimuistoisimmista.

– Ihan mahtava fiilis just nyt. Tämä mestaruus menee urallani todella korkealle, Rannikko hehkutti.

– Tämä on mulle toinen mestaruus neljään kauteen. Nyt on todella upea ja tyytyväinen fiilis!

Miten kokeneen Rannikon ura sitten jatkuu? Miestä on spekulaatioissa nostettu jo EM-kisoihin ja ensi kauden osoite on herättänyt mielenkiintoa liigaympyröissä. Rannikon katseet ovat kuitenkin hieman enemmän lähitulevaisuudessa.

– Tästä ura jatkuu juhlimalla, Rannikko naurahti matkalla joukkueensa luokse.

Aiheet Kataja Pääuutiset Rannikko Teemu