NBA:ssä on nähty tällä kaudella valtava määrä pahoja loukkaantumisia. Pelaajat joutuvat päivittäin olemaan äärirajoilla ja se näkyy kropassa sekä loukkaantumisina. Pahimmassa tapauksessa loukkaantumiset saattavat vaikuttaa koko joukkueen menestysmahdollisuuksiin.

Gordon Hayward, DeMarcus Cousins, Markelle Fultz, John Wall, Andre Roberson, Kawhi Leonard, Kevin Love, Kristaps Porzingis, Mike Conley, Paul Millsap, Isaiah Kanaan, Seth Curry ja niin edelleen. NBA:n tähtipelaajat ovat kokeneet kovia tällä kaudella ja se on vaikuttanut joukkueiden voimasuhteisiin ratkaisevasti. San Antonio on kärsinyt Leonardin poissaolosta niin paljon, että se on lähellä pudota pudotuspeleistä. Toki San Antonio on muutenkin kärsinyt avainpelaajiensa loukkaantumisista tällä kaudella poikkeuksellisen paljon. Bostonin osakkeet mestaruustaistelussa putosivat dramaattisesti Haywardin alkukauden loukkaantumisen myötä, Memphis on yksi NBA:n huonoimpia joukkueita Conleyn ollessa sivussa, Oklahoma Cityn puolustus mureni Robersonin loukkaannuttua, Cleveland ei ole saanut peliään uomiin missään vaiheessa jonkun avainpelaajan puuttuessa jatkuvasti riveistä…Lista on pitkä ja huolestuttava.

Verrattuna esimerkiksi viime kauteen, tällä kaudella on ollut runsaasti enemmän poissaoloja loukkaantumisten takia sekä enemmän vakavia loukkaantumisia. NBA-loukkaantumisia tilastoiva ManGamesLost-verkkosivusto listasi, että helmikuun 6. päivään mennessä loukkaantumisten takia pelaajilta oli jäänyt väliin 3798 NBA-ottelua. Viime kauden vastaava luku siinä vaiheessa kautta oli 2670. Myös kauden päättävien pidempiaikaisten loukkaantumisten määrä oli kasvanut.

Osansa on toki myös huonolla onnella, mutta tiiviillä pelitahdilla ja entistä nopeammalla sekä fyysisemmällä pelitavalla on eittämättä myös oma osuutensa. Pelaajat ovat nykyään isompia, nopeampia ja voimakkaampia. Peli on muuttunut eikä kroppa pysy aina mukana. Vaikka pelaajilla on käytössään kaikki uusin tietotaito ja parhaat valmentajat, nekään eivät aina riitä, kun aikaa levolle ei juuri jää. Paineet menestyä ovat kovat eikä jokaista pientä kolhua välttämättä oteta niin vakavasti. Se saattaa taas johtaa lumipalloefektiin, joka vain pahentaa tilannetta. Lepo. Sitä NBA-pelaajat eivät juuri saa, kun runkosarjassa puristetaan 82 peliä vajaaseen seitsemään kuukauteen.

NBA on reagoinut tilanteeseen pidentämällä kautta ja vähentämällä peräkkäisinä päivinä pelattuja pelejä. Se on askel oikeaan suuntaan, mutta samalla valmistautumiskausi lyheni ja se oli entistä tiiviimpi. NBA:n viimeinen finaali pelataan kesäkuun puolivälissä ja joukkueet aloittavat viralliset harjoitusleirinsä syyskuun lopulla. Siinä mielessä kesälomalla on aikaa levätä, jos pelaaja ei osallistu kesäliigaan. Vertailun vuoksi Euroopassa jalkapalloilevien pelaajien kesälomat ovat yleensä vain muutaman viikon mittaisia. Ehkä kesälomasta voi hieman nipistää, jotta kauden aikana jäisi enemmän aikaa huilaamiselle?

Tuntuu jälleen siltä, että pelaajat ovat tässä keskiössä ja keskustelussa unohdettu. Porzingis ilmaisi tammikuussa olevansa väsynyt ja kaksi viikkoa myöhemmin häneltä repesivät polven eturistisiteet ja edessä on noin vuoden pitkä kuntoutuminen. Cousinsilta meni akillesjänne ja tutkimusten mukaan suurin syy akillesjänteen repeämiseen on rasitus. Levon puutteella on myös suora korrelaatio pelin tasoon. Ei ole sattumaa, että useat NBA-ottelut ovat väsyneen näköistä koripalloa, sillä sitä ne juuri ovat. Väsyneet pelaajat pelaavat väsynyttä peliä. Väsyneenä myös loukkaantumisriski kasvaa.

Wisconsinin yliopiston tutkija Timothy A McGuine tarjoaa hieman syvällisemmän selitykselle loukkaantumisilmiölle. Hänen mukaansa nuoret erikoistuvat tiettyyn lajiin nykyään aikaisemmin, joka johtaa siihen, ettei nuoren lihaksisto ja kroppa kehity kokonaisvaltaisesti, vaan lähinnä niiltä osin mitä lajiharjoittelun kautta tulee. Samalla kropat ovat tietyiltä osin jo niin kuluneet, että loukkaantuminen on vain ajan kysymys.

Luonnollinen ratkaisu olisi pelimäärän vähentäminen, mutta NBA:n ja seurojen rattaat ovat sen verran hitaat ja ruosteiset, että niin tuskin tulee käymään. Vähemmän pelejä kun tarkoittaa samalla vähemmän rahaa omistajien ja NBA:n taskuun. Sillä ei ole merkitystä, että sekä pelaajat että peli voisi paremmin. Pelaajat ovat jälleen isomman shakin pieniä pelinappuloita – joskin on hyvä muistaa, että se raha valuu myös pelaajien taskuun ja pelaajat saavat ammatistaan tähtitieteellisen korvauksen. Hullu ei ole kuitenkaan se joka pyytää, vaan se joka maksaa. Kun mikään ei näytä muuttuvan, joutuvat NBA-fanit jatkossakin kärvistelemään tähtipelaajien loukkaantumisia sekä pelin vaihtelevaa tasoa.

Aiheet NBA Pääuutiset