Slovenian EM-lopputurnaukseen on aikaa enää 10 päivää. Slovenian EM-kisoihin on matkaamassa ennakkotietojen mukaan yli 1000 katsojaa. SuomiKoris-sivusto jakaa korisfaneille käytännön vinkkejä kisamaasta ja –paikoista kisojen alla.

Selviytymisoppaan ensimmäisessä osassa tutustutaan itse maahan.

Historia:
Slovenia irtaantui Jugoslavian ikeen alta vuonna 1991 ja sitä ennen se oli muun muassa osana Itävalta-Unkaria sekä Napoleonin Ranskaa. Balkanin sisällissodan alettua Slovenia pääsi irtaantumaan huomattavasti naapureitaan vähäisemmillä vaurioilla, sillä sota kesti heidän osaltaan vain kymmenen päivää jonka jälkeen he pääsivät juhlimaan omaa itsenäisyyttään.

Ihmiset:
Vaikka Slovenia kuuluu entisen Jugoslavian maihin, eivät paikalliset miellä itseään balkanilaisiksi, vaan enemmän kuuluvaksi Keski-Eurooppaan. Slovenialaisilla ihmisillä onkin huomattavasti enemmän keskieurooppalaisia tapoja ja piirteitä kuin eteläisillä naapureillaan.

Yleisesti ottaen ihmiset ovat hyvin ystävällisiä ja suomalaiseen tapaan kiinnostuneita ulkomaalaisista ja heidän syistään vierailla heidän pienessä maassaan.

Asukkaita Sloveniassa on noin kaksi miljoonaa eikä maan pinta-ala ole juuri Pohjanmaata isompi, mutta sisäisesti maan erot ovat isot. Maassa puhutaan joidenkin arvioiden mukaan yli 50 eri murretta, jotka eroavat toisistaan huomattavastikin. Esimerkiksi rannikolla puhutaan täysin eri tavalla kuin 100 kilometriä pohjoisempana Ljubljanassa ja siitä vielä toiset 100 kilometriä kohti Alppeja. Maan pienuudesta kertoo jotain se, että pohjoisrajan Alpeilta on matkaa merelle vajaat 200 kilometriä.

Maa:
Sloveniassa asuu noin kaksi miljoonaa asukasta ja pääkaupunki Ljubljanassa asukkaita on noin 250 000. Maribor on maan toiseksi suurin kaupunki noin 100 000 asukkaalla. Muita suurempia kaupunkeja ovat Celje, Kranj, Novo Mesto ja Koper. Kisapaikkakunta Koperissa on noin 25 000 asukasta, mutta kesäisin määrä kasvaa turistien johdosta.

Maa on erittäin kaunis ja vihreä. Paikalliset pitävätkin luontoa isossa arvossa, joten älä roskaa. Lentokoneella matkustaessa kannattaa napata ikkunapaikka, jotta pääsee nauttimaan täysin siemauksin upeista vuoristomaisista maisemista. Sloveniassa vuoret siintäväkin horisontissa kaikkialla – jopa rannikolla.

Juoma:
Sloveniassa on kaksi pääsääntöistä olutmerkkiä: Union ja Lasko. Molemmat ovat hyvin suomalaistyyppisiä oluita. Lisäksi on joitakin pienpanimoita kuten Human Fish, mutta heidän oluitaan on saatavilla rajoitetusti lähinnä pääkaupunki Ljubljanasta. Kaupoista saa kuitenkin myös enevämmässä määrin myös ulkomaalaisia oluita joiden hinnat ovat Suomen vastaavia huomattavasti halvempia.

Miedompaan makuun voi kokeilla Radleria, joka on oluen ja virvoitusjuoman sekoitus.

Slovenialaiset ovat hyvin ylpeitä viineistään ja yleisen mielipiteen mukaan parhaat viinit tulevat Italian rajan tuntumasta Goriska Brdasta ja Vipavasta. Erityisesti valkoviinin ystävät löytävät varmasti omat suosikkinsa helposti ja myös punaviinille on runsaasti eri vaihtoehtoja. Halvimmat viinit maksavat marketeissa puolentoista pintaan. Muutamalla eurolla saa jo erittäin hyvän viinin. Täytyy kuitenkin muistaa, ettei kruunukorkki aina takaa laatua.

Väkevistä juomista suosituimpia ovat päärynäviina slivovica, hunajalikööri sekä mustikkalikööri borovnica. Jos kisafani sattuu tutustumaan paikalliseen, niin heidän kaapeistaan löytyy myös mitä todennäköisemmin isoäidin tekemää kotitekoista Jägermeisteriä jonka rohtoja on pitkin vuotta kerätty niityiltä ja pelloilta.

Suomalaistyyppistä kahvia Sloveniasta on turha kahviloista etsiä, sillä sitä ei ole. Lähimmät versiot ovat turkkilainen kahvi sekä ”americano” tai pitkä kahvi ”dolga kava”, joka on periaatteessa vedellä jatkettu tuplaespresso. Muut kahvivaihtoehdot löytyvät kyllä helposti.

Ruoka:
Sloveniassa on ruokavaikutteita monilta ilmansuunnilta. Lännestä ovat tulleet pitsat ja pastat. Erityisesti pitsat ovat erittäin hyviä. Suomalaisten suosikkia ananasta ei täytevaihtoehdoista todennäköisesti kuitenkaan löydä. Etelästä tulevat taas Balkanin erikoisuudet cevapcici ja pleskavica. Cevapcicit ovat lihakääryleitä ja pleskavicat taasen hampurilaistyyppisiä pihvejä. Molemmat tulevat yleensä paprikasta tehdyn ajvar-lisukkeen sekä sipuleiden kera.

Burek on suosittu baari-illan jälkeinen ruoka. Se on piirakka jonka saa liha-, pitsa-, pinaatti- tai juustotäytteellä.

Slovenian herkkuihin kuuluu myös ilmakuivattu kinkku prsut sekä paikalliset juustot. Hunajaa paikalliset pitävät maailman parhaana ja Piranin suola on niin ikään maailmankuulua.

Lisäksi maakunnittain löytyy alueellisia herkkuja joita matkailija voi kokeilla.

Julkinen liikenne:
EM-kisalipun omaavat pääsevät käyttämään junia alennushintaan, mutta toisaalta junalippujen hinnat eivät ole lähelläkään Suomen tasoa. Julkinen liikenne on kuitenkin erittäin hidasta ja aikaa vievää, sillä bussit ja junat pysähtyvät useimmiten joka kylässä matkan varrella. Siksi onkin suositeltavaa vuokrata auto jos vain mahdollista, sillä joka paikkaan vie moottoritie.

Laskeutuessa Ljubljanan lentokentällä, kannattaa ulkopuolelta napata sukkulabussi joka vie sinut Ljubljanaan hotelliisi tai majapaikkaasi yhdeksällä eurolla. Bussiyhteyskin on käytettävissä, mutta niitä menee suhteellisen harvakseltaan ja ne kestävät kauemmin.

Hintataso:
Yleisesti ottaen hintataso on Suomea alhaisempi, mutta ravintoloissa hinnat saattavat joskus hipoa Suomen hintoja. Juomat ovat Suomea huomattavasti halvempia.

Kannattaa tarkkailla sivuja myös lähipäivinä, sillä luvassa ovat myös esittelyt kisakaupunki Koperista sekä vinkit sloveeninkieleen.

 

 

Aiheet EuroBasket 2013 Pääuutiset Susijengi