Henrik Dettman: ”Pienilläkin voi olla suuria unelmia”

Suomen Koripalloliitto uskoo vahvasti Susijengin mahdollisuuksiin saada villi kortti ensi vuoden MM-kisoihin Espanjaan. Kansainväliselle koripalloliitolle jättämässään hakemuksessa Koripalloliitto painotti villin kortin kriteeristöstä erityisesti Susijengin viime vuosien urheilullisia tuloksia, joukkueen fantastisia faneja sekä koripallon nousujohteista kehitystä Suomessa.

Kansainvälinen koripalloliitto FIBA vastaanotti keskiviikkona Suomen hakemuksen Susijengin kesän 2014 MM-kisapaikasta. FIBA jakaa ensi elo-syyskuussa Espanjassa järjestettäviin MM-kisoihin neljä villiä korttia, joiden saajat päätetään helmikuussa 2014. Suomen ohella villiä korttia on hakenut kaikkiaan 14 maata ympäri maailman.

Villin kortin kriteereissä hakijoita arvioidaan muun muassa urheilullisten tulosten sekä vaikuttavuuden perusteella. Susijengi on esityksillään sekä faniensa tuella pedannut Suomelle useasta näkökulmasta erinomaiset argumentit villiä korttia hakeneiden maiden vertailuun.

Susijengi on sijoittunut kaksissa perättäisissä EM-kisoissa yhdeksännelle sijalle. Kaksissa edellisissä MM-kisoissa Euroopasta on kisoihin osallistunut yhdeksän (2006) ja kymmenen (2010) edustajaa. Pelkästään sijoituksiensa valossa Susijengillä on kaikki edellytykset odottaa saavutustensa huomioonottamista myös villin kortin haussa.

– Urheilulliset näyttömme ovat kahdesta viime kisoista riittävät. Ilman villi kortti –järjestelmää olisimme jo MM-kisoissa, latasi Susijengin päävalmentaja Henrik Dettmann esitellessään Suomen MM-hakemusta medialle perjantaina.

Suuremmassa mittakaavassa keskiöön nousee myös Susijengin asema ”Euroopan kehittyneimpänä maajoukkueena” vuosien 2006 ja 2013 välillä. Kesällä 2006 Susijengi oli Euroopan sisäisessä rankingissa sijalla 33., ja vain viittä vuotta myöhemmin yhdeksäntenä, jonka lisäksi Suomi on myös FIBA:n maailmanlistan suurin nousija viimeisen kolmen vuoden ajalta. Syyskuun 2013 EM-kisoissa Susijengi puolusti yhdeksättä sijaansa yhtenä kisojen voitokkaimmista joukkueista (8 ottelua, 5 voittoa).

Oman lukunsa muodostavat Susijengin suoritukset Euroopan huippujoukkueita vastaan. Syksyn EM-kisoissa susien hampaisiin jäivät mm. MM-hopeamitalisti Turkki, olympiapronssimitalisti Venäjä, EM-kisaisäntä Slovenia sekä Euroopan kestomenestyjä sekä kisojen suurimpiin ennakkosuosikeihin kuulunut Kreikka. Kaikki em. neljä maata lukeutuvat FIBA:n maailmanlistalla 13 parhaan maan joukkoon. Kreikka, Venäjä ja Turkki ovat hakeneet Suomen lailla villiä korttia.

Suomi on näyttänyt kyntensä myös EM-kisojen ulkopuolella. Vastikään EM-kultaa juhlinut Ranska joutui taipumaan Suomelle kesän 2009 EM-karsinnoissa ja kesän 2009 EM-hopeamitalisti Serbia sai tuta Susijengin iskukyvyn vuotta ennen menestyksekästä EM-kampanjaansa. MM-kisoihin jo selvinneistä maista Suomi on viime vuosien aikana voittanut lisäksi Angolan, Uuden-Seelannin, Iranin ja Ukrainan.

Tavoitteena fanihurmos myös Espanjaan

Suomalaiset fanit kuuluivat ja näkyivät Slovenian EM-kisakentillä, ja parhaimmillaan Susijengin alkulohko-otteita Koperissa seurasi 2000 suomalaista. Lisäksi Susijengi käynnisti Suomessa koripallon saralla ennennäkemättömän mediakiinnostuksen.

Espanjassa ainekset uudelle fani- ja mediamylläkälle ovat valmiina olemassa, sillä Espanjassa asuu jopa 40 000 suomalaista, joista 30 000 Malagan alueella, kahden tunnin ajomatkan säteellä kahdesta MM-kisojen alkulohkokaupungista, Granadasta ja Sevillasta.

Suomen Koripalloliiton ja Susijengin tavoitteena onkin saada Espanjaan koko EM-kisojen suurin vierasfanijoukko.

– Aika monet kisat olen vuosien varrella nähnyt ja kolme faniryhmää voi nostaa muiden yläpuolelle. Liettualaisten ja slovenialaisten rinnalle nostan Susijengin fanit, jotka osoittivat EM-kisoissa käsittämätöntä sitoutumista joukkueeseemme ja loistivat reilulla oman joukkueen kannustamisella, Dettmann kiitteli.

Pitkäjänteisyys ja näkyvyyden kasvu vahvuuksina

Villin kortin haussaan Suomen Koripalloliitto perustelee MM-kisahakemustaan myös pitkäjänteisellä kehitystyöllä sekä huippukoripallon näkyvyyden kasvulla Suomessa.

Susijengin kesän 2013 EM-kisajoukkueen kahdestatoista pelaajasta peräti kuusi olivat mukana kesällä 2004, kun Henrik Dettmann palasi Suomeen Saksan vuosiensa jälkeen käynnistämään uutta, pitkän tähtäimen kehitysprojektiaan. Nuorten maajoukkueista Susijengiin ovat sittemmin nousseet mm. Petteri Koponen, Gerald Lee Jr, Mikko Koivisto ja Sasu Salin.

Suomen vahvuutena kilpakumppaneihin nähden on maajoukkuepelaajien vankkumaton sitoutuminen – pelaajat ovat käytännössä aina valmiina pukemaan Suomi-paidan ylleen, kun kutsu käy ja liittymään ryhmään, jota he itse kutsuvat ”kesäperheekseen”.

– Pelaajiemme sitoutuminen jää usein turhankin varjoon. Kun Euroopassa uutisoidaan muiden joukkueiden puuttuvia pelaajia, ei meidän kohdalla tällaisia asioita tarvitse miettiä, Dettmann kiitti.

Villin kortin hakukriteereissä yhtenä kohtana on hakijamaan tekemän työn laatu. Suomen yhteinen pelitapa juniorimaajoukkueista aikuisiin ja liiton käynnistämät pelaajien harjoitusolosuhteiden parantumiseen tähtäävät kehityshankkeet ovat Suomelle vahva kilpailuvaltti.

– Meillä on kasvamassa uusi pelaajasukupolvi, jonka pelaamista kävin viimeksi eilen katsomassa. Jos on peli mennyt maailmalla eteenpäin, on peli ottanut taidollisesti ja asenteellisesti huikeita askeleita eteenpäin myös meillä.

Susijengin otteet ovat osaltaan olleet myös innoittamassa suomalaisia seurajoukkueita lähtemään kokeilemaan siipiään eurokentille. Kun kaudella 2010-11neljä vuotta sitten yksikään suomalaisjoukkue ei ollut europeleissä mukana, on nyt eurosarjoissa mukana peräti neljä seuraa.

Loimaa Bisons on osallistunut Eurocupiin ensimmäisenä suomalaisjoukkueena 15 vuoteen ja kerännyt koko sarjan kovimpia katsojamääriä kahdessa ensimmäisessä kotiottelussaan. Lisäksi Kataja Basket ja KTP-Basket pelaavat EuroChallengea sekä Tampereen Pyrintö Baltian liigaa.

– On huikeaa, että Helsingin keskustassa on parina viime keskiviikkona ollut sellainen pöhinä päällä, ettei parkkipaikkaa ole tahtonut löytää Jäähallille tullessa. Positiivisia signaaleja on muuallakin. Esimerkiksi Kotkan myyntimiehille pitää hattua nostaa; tuhat myytyä kausikorttia on todella kova suoritus, onnitteli Dettmann.

Eräs koripallonäkyvyyden indikaattoreista on myös lajin merkittävästi kasvanut tv-näkyvyys: koripalloa näkyy suomalaisessa televisiossa jopa 36 prosenttia enemmän kuin kolme vuotta sitten. YLE:n ja URHOtv:n televisioiman Korisliigan lisäksi eri maiden koripallosarjoja voi seurata 4 Pro, Viasat Sport, MTV3 Sport ja Eurosport 2 –kanavilla, jonka lisäksi YLE televisioi näyttävästi kaikki Suomen kaikki ottelut EM-kisoista.

Suurten unelmien merkitys

MM-kisojen villin kortin hakuprosessin aloittamisesta päätöksen tehtyään Koripalloliitto sai pikaisesti todeta yksityishenkilöiden ja yritysten innostuksen koripallon suuria unelmia kohtaan. Ammattiensa huippuosaajia on kerääntynyt vapaaehtoisiksi MM-hakuprosessin tueksi.

– Keskiviikkona lähtenyt hakemus ei ollut enää vain Koripalloliiton, vaan koripalloliittouman aikaansaannos. Olemme saamastamme avusta ja tuesta kovin kiitollisia.

– MM-kisahaulla on suuri merkitys. Se osoittaa, että pienilläkin voi olla suuria unelmia ja ne voivat jopa toteutua. Unelmien toteutumiseksi pitää tehdä yhdessä töitä. Jo nyt voimme sanoa, että kaikki se energia, joka on taustalla nähtävissä, tulee kantamaan pitkälle. Seuraava sukupolvikin näkee, että olemme lähellä (huippua) ja se on merkittävä asia.

– Aika, jolloin Suomi lähti vain osallistumaan kisoihin on ohi – toivottavasti lopullisesti. Me lähdemme menestymään, Dettmann päätti.

Villin kortin hakijoilta edellytetään lahjoitusta FIBA:n säätiölle, joka käyttää lahjoitukset koripallon maailmanlaajuisiin promootiotarkoituksiin.

Suomen Koripalloliitto on ilmoittanut tavoittelevansa 500 000 euron summaa, joka kerätään yksityissektorilta – yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä.

Lahjoitus tulee suorittaa FIBA:lle tammikuussa 2014. Lahjoitus palautetaan, mikäli hakijamaa ei saa MM-kisojen villiä korttia.

Suomen Koripalloliitto julkaisee lisätietoja varainkeruukampanjastaan lähiviikkojen aikana.