Daniel Jansson on tehnyt hienoa valmentajauraa saksalaisen ratiopharm Ulmin organisaatiossa. Jansson toimii Bundesliigajoukkueen akatemiajoukkueen päävalmentajana ja kehittää nuorista pelaajista tulevaisuuden tähtiä. Hän on myös valmentanut Lauri Markkasta Suomen nuorten maajoukkueissa.

37-vuotias Jansson johdatti nuoren joukkueensa viime kauden päätteeksi Saksan ProB:stä sarjaporrasta ylemmäs Saksan toiseksi korkeimmalle sarjatasolle. Samalla hänet valittiin myös sarjan vuoden valmentajaksi. Hän oli myös vuonna 2016 valmentajana eurooppalaiset huippulupaukset kokoavassa Jordan Brand Classic -leirillä.

Jansson on päässyt seuraamaan läheltä myös Lauri Markkasen kehitystä, sillä hän on toiminut Markkasen valmentajana useana vuotena Suomen nuorten maajoukkueissa.

Paljon on puhuttu, että NBA olisi menossa entistä eurooppalaiseen suuntaan pelityyliltään. Pallo ja miehet liikkuvat paremmin ja pelaajat ovat entistä monipuolisempia. Oletko samaa mieltä?

– Se pitää paikkansa. Mutta onko kyseessä enemmän eurooppalaista koripalloa vai San Antonion koripalloa ja tietyllä tavalla Golden State pelaa erityistä koripalloa. Se on totta, että muutoksia on tapahtunut ja NBA-koris on paljon mielenkiintoisempaa katseltavaa. On myös kiehtovaa kuinka erilaisia trendejä on. Houston pelaa kaikki Hardenin kautta, Golden Statella on oma transitiosta kolkki ilmaan ja San Antoniolla oma juttunsa. On kiehtovaa kuinka eri lailla joukkueet pelaavat eikä se ole sitä samanlaista kökköä.

Kuinka paljon ehdit seurata NBA:ta tällä hetkellä?

– Täytyy tunnustaa, etten juuri yhtään. Aika menee omassa sarjassa ja duunissa. Pelien ajankohdatkin ovat sellaiset, että yritän nukkua eikä ole oikein aikaa katsoa jälkikäteen pelejä. Kun aletaan pelata pudotuspelien loppuvaiheita ja finaaleja, niin silloin katson kyllä. Ja jos Laurilla on peli ihmisten aikaan, niin silloin katson, kuten myös Laurin highlightsit.

Mikä on paras NBA-muistosi?

– Sanotaan, että kuka on suosikkiurheilijasi 12-vuotiaana, niin se kantaa loppuun asti. Täytyy olla kiitollinen, että olen Michael Jordanin sukupolvea ja sain nähdä hänet parhaimmillaan. Lempipelaajani oli kuitenkin Reggie Miller. ESPN:n 30 for 30 Winning Time –dokumentti toi aika hyviä muistoja mieleen, kun Miller kärhämöi Spike Leen kanssa ja upotti kahdeksan pistettä yhdeksässä sekunnissa Knicksiä vastaan.

Valmensit Lauri Markkasta pitkään useissa eri nuorten maajoukkueessa ja olit todistamassa hänen pituuskasvua.

– Silloin, kun hän tuli U15-maajoukkueeseen, niin hän oli 180-jotainsenttinen ja minäkin olisin pystynyt postaamaan häntä. Sitten seuraavalla kerralla hän oli 194 ja U16-EM-kisoissa Sarajevossa jo 204. U18-kisoissa Kreikassa hän oli sitten 211 ja siitä hän on vielä kasvanut sen sentin pari.

Näkikö Markkasesta heti, että hänestä tulee niin hyvä?

– Lauri oli jo silloin erittäin ahne korintekijä ja hänellä oli hyvä peli. Tässä lajissa sentit merkkaavat aika paljon, mutta kolmen vuoden aikana hän yllätti meidät. Baltic Sea Cupissa hän oli tosi hyvä ja silloin oli merkkejä, että hänestä tulee solidipelaaja. Sarajevossa hänet valittiin tähdistöön ja silloin mietimme, että hänessä on jotain erityistä. Ei silloin kuitenkaan käynyt mielessäkään, että tilanne on se mikä se nyt on. U18-kisoissa hän oli paras korintekijä ja silloin tiesimme, että tässä on meidän tuleva stara. Tietenkin uraan tarvitaan oikeita reittejä ja sattumia, muttei silloin tullut mieleen, että hän taistelisi vuoden tulokkaan tittelistä ja olisi seitsemäs varaus. Silloin oli kyllä mielessä, että miksei hänestä voisi tulla uusi Dirk Nowitzki, mutta siihen on tietenkin vielä paljon töitä tehtävänä ja hänen matkansa on tuskin vielä alkanutkaan. Hänellä on katto rajana, mutta täytyy muistaa, että hänellä on vasta tulokasvuosi menossa.

Toimit edelleen myös nuorten maajoukkuevalmennuksessa mukana. Nähdäänkö tulevaisuudessakin suomalaisia NBA-pelaajia?

– Täytyy pitää mielessä, että tämän hetken 1998-2002 –ikäluokista ei kestään vielä voi sanoa tuleeko heistä jonain päivänä NBA-pelaajia, kun ei Lauristakaan pystynyt. Joku saattaa kasvaa vuodessa 20 senttiä, joku saattaa loukkaantua ja joku saattaa pysyä ehjänä. Jos ei tämänhetkisistä ihan NBA-pelaajia tulisikaan, niin hyvää settiä sieltä on tulossa. Lauri on Suomelle loistava lippulaiva ja voi tuoda mukanaan myös uusia NBA-pelaajia tulevaisuudessa. Siihen voi mennä muutamia vuosia tai vuosikymmen, mutta se on mahdollista.

– Tässä on samanlainen mahdollisuus kuin Aruballa baseballissa. Arubassa on aina pelattu baseballia, mutta he saivat ensimmäisen pelaajansa MLB:iin 1990-luvulla ja kymmenen vuotta myöhemmin niitä oli tusinan verran. Ihmiset pystyvät samaistumaan siihen, että nyt meillä on NBA-pelaaja. Ne 8-12-vuotiaat, jotka nyt kävelevät Markkasen Bulls-paidat päällä uskovat, että hekin pystyvät siihen, kun Laurikin pystyi.

Markkanen oli mukana jo nousevien tähtien tähdistöottelussa. Nähdäänkö hänet joku päivä itse päätapahtumassa?

– Se on ilman muuta selvä asia. En näe mitään syytä miksei. Meidän tehtävä kansakuntana ja korismaana on tukea häntä mahdollisimman paljon, että meillä on muutaman vuoden päästä NBA All-Star –pelaaja.