Ei käynyt kateeksi Korisliigan sisäpelaajia lokakuussa. Sen verran väkevästi rähisi ammattilaisuransa BC Nokian paidassa aloittanut sentteri Sean O’Mara parkettien maalatuilla alueilla.

208-senttinen ja 110-kiloinen O’Mara valittiinkin ansaitusti Korisliigan lokakuun pelaajaksi. O’Mara tilastoi lokakuussa keskiarvoikseen 21,5 pistettä ja 8,3 levypalloa. Kahden pisteen heittonsa hän upotti komealla 67,1 prosentilla.

– Henkilökohtaisesti kaikki on mennyt todella hyvin. Myös joukkueena olemme löytäneet yhteisen rytmin. Roolit ovat löytyneet. Joukkuetoverini ymmärtävät, että jos minä pärjään hyvin, he pärjäävät hyvin. Ja toisinpäin, O’Mara korostaa Koripalloliiton tiedotteessa.

Omien tilastojensa kokoamisen lisäksi O’Mara toimi koko kuukauden nokialaisten pelaamisen perustana molemmissa päissä kenttää.

– Kaikki on ollut vielä oppimista, mutta olemme päässeet pitkälle siitä, kun saavuin tänne noin kaksi kuukautta sitten.

Oli mukana päättämässä Markkasen yliopistouraa

Ennen Nokialle saapumistaan O’Mara viihtyi Xavierin yliopistossa täydet neljä vuotta. O’Mara oli olennaisessa osassa myös Lauri Markkasen yliopistouran viimeisessä ottelussa, kun pitkälti O’Maran viime hetkien korilla Xavier tiputti Arizonan jatkopeleistä.

Jo yliopistossa O’Maran vahvuus oli selkä korille päin pelaamisessa. Sama on jatkunut Korisliigassa. O’Mara pystyy viimeistelemään monipuolisesti saadessaan pallon hyvään asemaan.

– Olen aina ollut iso, myös yliopistossa olin aina kentän fyysisimpiä. Tykkään viedä puolustajani korin läheisyyteen. Minulla on siellä omat liikkeeni, se on ollut aina osa pelaamistani. Olen ollut onnekas, kun minulla on ollut urallani hyviä sisäpelivalmentajia.

– Muutenkin aina olen ollut hyvien valmentajien ympäröimä. Ville (Tuominen) on siihen jatkumoa. Hän on saanut hyökkäyksemme toimimaan niin, että kykyni tulevat esille. Se tekee työni helpoksi. Ei tarvitse kuin ottaa pallo haltuun ja viimeistellä, O’Mara vähätteli rooliaan.

Äidillä suuri rooli pelityylissä

Suurimman kunnian pelitaidoistaan Sean O’Mara antaa äidilleen, joka on myös pelannut aikanaan yliopistossa.

– Äiti on se, joka opetti minut pelaamaan: miten käytän kyynärpäitäni, miten lonkkaani ja niin edelleen. Äiti pelasi juuri samalla tavalla kuin minä, aggressiivisesti ja äärimmäisen fyysisesti.

– Äiti on aina seurannut paljon pelejäni ja antanut palautetta, samoin kuin isäni. Perheeni on tukenut ja antanut vinkkejä pelaamiseeni. Arvostan sitä paljon.

208-senttisen O’Maran on helppo kuvitella tekevän pitkä ja menestyksekäs ura kansainvälisillä parketeilla. Hänen pelityylinsä on hyvin ”eurooppalainen”.

– Suunnitelmissa on pelata pitkään ja päästä mahdollisimman korkealle tasolle. Haluan nyt vain nauttia ja tehdä vähän rahaa pelaamalla lajia, jota rakastan.

Millaisia tavoitteita O’Mara uskaltaa asettaa tälle kaudelle?

– En osaa sanoa tavoitteistamme. Jos suoriudun kentällä tasollani, niin tilastot ja levypallot kyllä tulevat kuin itsestään. Joukkuetoverini tuntuvat pitävän pelaamisesta kanssani, se auttaa aina.

– Sentteri ei voi olla joukkueessa musta aukko, johon pallot aina hyökkäyksissä katoavat. En ole mielestäni sellainen ollutkaan. Niin kauan kuin pystyn tekemään kentällä omia juttujani, vain taivas on tulevaisuudessa rajana.