Koripallomuseoyhdistyksen hallinnoima suomalaisen koripalloilun Hall of Fame täydentyy kahdeksalla uudella lajilegendalla, jotka julkistettiin Koripalloliiton 80-vuotisjuhlaturnauksessa pelatussa Suomi-Venäjä-ottelussa.

Valinta Hall of Fame -kunniagalleriaan on kunnianosoitus ansiokkaasti suomalaiseen koripalloon vaikuttaneille henkilöille, jotka ovat edesauttaneet merkittävällä henkilökohtaisella panoksellaan suomalaista koripalloa.

Asiantuntijaraati on valinnut seuraavat henkilöt nostettavaksi Hall of Fame-kunniagalleriaan:

Niilo Tammisalo
(s. 15.10.1894, k. 5.2.1982) Koripalloliiton ensimmäinen puheenjohtaja 1939-43. Koripalloliiton kultainen ansiomerkki ja kunniapuheenjohtaja. Toimi Helsingin olympiakisoissa 1952 koripalloturnauksen kilpailujohtajana. Helsingin yliopiston voimistelulaitoksen lehtori.

Monipuolinen palloilumies, lukuisia Suomen mestaruuksia. Oli niin jalkapallossa, jääpallossa kuin jääkiekossakin maaottelupelaaja. Lisäksi jalkapallossa maajoukkueen päävalmentaja.

Vilho Nuoreva
(s. 3.10.1905, k. 17.4.1998) Oli voimakkaasti rakentamassa koripalloilun tuloa Suomeen. Koripalloliiton kultainen ansiomerkki. Oli Helsingin NMKY:n nuorisojohtaja ja urheilusihteeri. Toi 1927 NMKY:n maailmankisoista Kööpenhaminasta pelipallon Suomeen ja organisoi harjoitustoiminnan. Oli aikanaan Koripalloliiton sihteerinä ja monivuotisena liittohallituksen jäsenenä. Toimi myös SM-sarjan erotuomarina.

Nils Fabricius
(s. 8.11.1913, k. 7.7.1995) Alkuvuosien lajipioneeri. Koripalloliiton ensimmäinen sihteeri, monivuotinen liittohallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja. Oli 1930-luvulla Saksassa opintomatkalla ja toi koripallotietouden perustat Suomeen. Ammatiltaan voimistelunopettaja ja kylvi pelin siementä erikoisesti Kymenlaaksossa ja kotipaikkakunnallaan Karhulassa. Pelaajana Suomen mestari 1939.

Fabricius, joka siirtyi myöhemmin Ruotsiin, oli monipuolinen urheilumies, sillä hänellä oli yleisurheilusta, erikoisesti aitajuoksussa, SM-mitaleita ja maaotteluedustuksia.

Seppo Kuusela
(s. 25.2.1934, k. 16.10.2014) Pelaajana 11-kertainen koripalloilun Suomen mestari. 73 miesten maaottelua, joissa 894 pistettä, ja viisi kertaa EM-kisoissa. Neljä Pohjoismaiden mestaruutta. 19 pelikautta SM-sarjassa (Pantterit ja Honka), 318 ottelua ja 5605 pistettä. Kahdesti SM-sarjan korikuningas (1960 ja -61). Urheilutoimittajien valitsemana kahdesti vuoden koripalloilija. Aktiiviuran päätyttyä hän toimi SM-sarjavalmentajana kolmella mestaruudella Hongassa, voittosuhde 79,5 %.

Kuusela kunnostautui myös yleisurheilussa, jossa voitti useita nuorten Suomen mestaruuksia, ja käsipalloilussa, jossa voitti kuusi Suomen mestaruutta ja pelasi viisi maaottelua.

Tom Hynninen
(s. 11.11.1932) Merkittävä tekijä Torpan Poikien nousussa Suomen koripalloilun huipulle, niin itse SM-sarjan pelaajana kuin valmentajanakin sekä seuran puheenjohtajana. Koripalloliiton kultainen ansiomerkki. Toiminut Suomessa lukuisten kansainvälisten koripalloturnausten lehdistövastaavana. Toimi Koripallosäätiön toimitusjohtajana vv. 1992-2017.

Risto Piipari
(s. 21.6.1947) Valmennuksen vahva mies Kymenlaaksosta. Valmentanut miesten SM-sarjassa KTP:tä ja Kouvoja yhteensä 13 kautta, jona aikana 468 ottelua ja voittosuhde 59,6 %. Valmentajana kaksi Suomen mestaruutta Kouvoissa ja vuoden valmentaja 1995 ja -99. Toiminut myös naisten koripallomaajoukkueen päävalmentaja 1990-93 ja 1999-05.

Seija Leino
(s. 1.5.1965) Naisten maajoukkueessa 103 maaottelua, joissa 700 pistettä. Pohjoismaiden mestari 1988. Naisten EM-lopputurnauksessa 1987. Kaksi Suomen mestaruutta ja kaksi cup-voittoa. 8 kautta SM-sarjassa (Pyrintö, HNMY ja TuRi), 182 ottelua ja niissä 2720 pistettä. Voitti SM-sarjan levypallokuninkuuden 1988. Pelasi USA:n yliopistokoripalloilua Kaliforniassa 13,5 pisteen ottelukeskiarvolla.

Reija Vesa
(s. 29.11.1961) Naisten maajoukkueessa 94 ottelua, joissa 875 pistettä. Kahdesti EM-lopputurnauksessa, 1980 ja -81. Seitsemän Suomen mestaruutta ja kolme cup-voittoa. 12 kautta SM-sarjassa (NoU ja Pyrintö), 232 ottelua ja 4119 pistettä. Kolminkertainen SM-sarjan korikuningatar.