Annika Holopainen, 26, vietti menneen kauden Ranskan Ligue 2:n Reimsin joukkueessa. Holopainen kokee erityisesti monipuolistuneensa pelaajana kauden aikana.

Ranskan koripalloliitto päätti viikonloppuna, että sen alaiset koripallosarjat lopetetaan ja samalla päättyi myös Holopaisen kausi. Kauden päättyminen ei tullut Holopaiselle yllätyksenä, mutta kaikesta huolimatta se harmitti.

– Siinä vaiheessa, kun olympialaiset siirrettiin, niin olisin ihmetellyt jos meillä olisi kausi jatkunut. Tietenkin oli pieni toivo, että kausi pelattaisiin loppuun, kun virallista ilmoitusta ei ollut vielä tullut, mutta tämä oli kuitenkin oikea päätös, jo aiemmin Suomeen palannut Holopainen kertoo Koripalloliiton tiedotteessa.

Holopainen on aiemmin ammattilaisurallaan pelannut Saksassa sekä Puolassa ja nyt Ranska tuli kolmantena maana ja liigana Holopaisen ansioluetteloon.

– Se oli hyvä kokemus. Olimme käytännössä koko kauden kahden parhaan joukossa. Meillä olisi ollut mahdollisuudet nousta ja sikäli harmittaa, että kausi loppui kesken.

Ranskan koripalloliitto päätti, ettei sarjasta nouse eikä putoa mikään joukkue. Päätös oli Reimsin kohdalta erityisen kirvelevä, sillä se oli sarjan keskeytyshetkellä jaetulla kärkipaikalla ja olisi ollut vahvoilla nousupaikkaa täytettäessä.

– Jos joku joukkue olisi nostettu, niin se olisi ollut todennäköisesti me ja siksi tämä harmittaa. Pääsarjassa on aika tarkat kriteerit eikä toinen kärkijoukkue Aulnoye täytä niitä, mutta me olisimme täyttäneet. Nyt liitto kuitenkin päätti jäädyttää sarjan eikä kukaan nouse tai putoa. Kokonaisuudessaan Holopainen nautti pelaamisesta Ranskassa.

– Tykkäsin liigan tasosta. Liiga oli tosi fyysinen ja olin omaan rooliini sekä peliini tyytyväinen. Alussa kesti vähän aikaa totutella uuteen liigaan ja tempoon, mutta parin kuukauden jälkeen siihen tottui ja peli alkoi kulkea paremmin.

– Monet ovat sanoneet, että kakkosliiga on jopa fyysisempi kuin pääsarja. Pelityylit vähän vaihtelivat sarjassa, ja oli niitä jotka pelasivat fyysisesti ja sitten niitä ”run and gun” -joukkueita, kuten me. Pidin tavastamme pelata ja se oli tosi organisoitua. Pistimme painetta vastustajalle, palloa liikkeelle ja puolustimme kovaa.

Pelaajana Holopainen tuntee taas ottaneensa askeleita eteenpäin.

– Tunnen kehittyneeni viimeistelyssä ja tilannekovuudessa sekä pelin lukemissa. Kehityin myös laiturin taidoissa enkä ollut pelkästään sellainen stretch nelonen. Peliini tuli monipuolisuutta ja heittotaito kehittyi myös liikkeestä. Pystyin pelaamaan itselleni omia heittopaikkoja.

Holopaisella on pitkä rupeama ulkomailla, sillä ennen ammattilaisuraa hän pelasi neljä vuotta USA:n yliopistossa. Koti-ikävää ei kuitenkaan vielä ole ja tulevaisuuden tavoitteet siintävät edelleen kansainvälisillä kentillä.

– Tarkoitus olisi jatkaa ulkomailla ja toivottavasti siihen tulee mahdollisuus. Ranska ei ole millään tavalla poissuljettu vaihtoehto.

Annika Holopaisen kauden tilastot