Korisliigan johtotähtiin vuosia kuulunut Henri Kantonen, 25, lähti edelliseen Susijengi-kesään toipilaana, mutta päätti kesänsä Prahan ja Berliinin EM-kisaryhmän arvokkaana rotaationpalasena. Kantonen on vaalinut ainutlaatuisen EM-kisakokemuksen opetuksia viime kuukaudet ja on valmis jatkamaan Susijengissä siitä, mihin syyskuussa jäi.

Vielä maajoukkuekesään 2022 lähtiessä Kantosen nimi oli kirjattu Susijengin valmennusjohdon papereihin kysymysmerkin keralla.

Kesken Korisliigan pudotuspelien iskenyt alaraajavamma verotti ToPo Juniorien kasvatin suoritustasoa merkittävällä kädellä finaaliotteluissa, eikä vielä keskikesän MM-karsintaikkunan otteluissa Ruotsia ja Kroatiaa vastaan Kantonen ollut lähelläkään pelikuntoa. Ajatukseen EM-kisoissa pelaamisesta uskoi lähinnä mies itse.

– Kyllä mä itse halusin uskoa, että pelaisin loppukesällä EM-kisoissa, mutta kesän kuluessa välillä tuntui siltä, että aika käy vähiin, Kantonen muistelee Koripalloliiton tiedotteessa.

– Itseäni mietitytti se, että jos en olisi elokuun alussa täydessä kunnossa, sopisiko valmennukselle, että kuntouttelen vielä silloin ja laitan tähtäimeni elokuun puoleenväliin. Hain mielenrauhaa sillä, että tein kaiken mahdollisen, mihin itse pystyin vaikuttamaan.

Kantonen palasi Susijengi-paitaan elokuun alussa Tampereella pelatuissa Belgia-otteluissa ja osoitti alusta asti pystyvänsä pelaamaan vahvuuksillaan pelinjohtajana, puolustajana ja ratkaisijana. Erinomainen elokuu toi EM-kisakomennuksen ja EM-kisat mahdollisuuden mitata tasoa Vasilije Micicin (Serbia), Tomas Satoranskyn (Tshekki) ja Mateusz Ponitkan (Puola) kaltaisia Euroopan eliittitason pelaajia vastaan.

– Meidän fysioterapeutti Atso (Liesmala) just sanoi, että jos olisin mennyt viime kauden päätteeksi alaraajaoperaatioon, alkaisin näillä main olla valmis pelaamaan kauden ekat pelit. Siihen nähden kaikki meni tosi hyvin, Kantonen hymyilee.

”Jokainen tiesi oman roolinsa ja halusi auttaa toisia”

Älypelaajana tunnetun Kantosen silmät syttyvät, kun häneltä kysyy EM-kisoista kokemuksena ja niiden herättämistä oivalluksista. Mies on silminnähden prosessoinut Prahan ja Berliinin tapahtumia pitkään.

– Pelin vauhti oli ensimmäinen merkillepantava tekijä – tai ennen kaikkea se, että koin pysyväni tempossa hyvin mukana. Toinen hieno asia oli päästä pelaamaan Euroopan parhaita pelaajia vastaan. Kun puolustaa heitä ja hyökkää heitä vastaan, saa ihan eri tuntuman ja opin heidän liikkumisestaan ja valinnoistaan.

Tähän asti urallaan 25 miesten maaottelua pelanneen Kantosen uralla kansainvälinen arvokisakokemus oli myös ensimmäinen.

– Viiden matsin pelaaminen seitsemään päivään oli mielenkiintoinen haaste. Pelattiin sitten hyvä tai huonompi ottelu, kentän tapahtumat oli nollattava välittömästi, jotta ollaan terässä seuraavassa pelissä, Henri huomioi.

– Oli myös raikasta pelata sellaisessa ympäristössä, missä joka ikisen joukkueen jäsenen ensimmäinen prioriteetti on voittaminen. Jokainen tiesi oman roolinsa ja halusi auttaa toisia. Jengin energia oli kohdillaan ja joukkueen koheesio ja ikärakenne juuri oikeanlaisia.

Oma lukunsa oli katsomossa ja kisakaupungeissa vallinnut hurmos, jota Kantonen kuvailee ainutlaatuiseksi.

– Ihan mahdotonta sanoin kuvailla, miten ainutlaatuinen kokemus se oli. Yli viisi tuhatta suomalaista Prahassa, joka paikassa ihmisiä Suomi-paidat päällä ja vierailu Prahan Sudenpesään katsomaan, miten innoissaan suomalaiset ihmiset voivat parhaimmillaan olla. En ole koskaan aikaisemmin kokenut mitään vastaavaa.

”Kisat kasvattivat luottoa omaan tekemiseen”

Susijengin entinen kapteeni ja tätä nykyä joukkueen valmennusjohtoon kuuluva Hanno Möttölä on useasti kuvaillut koripalloa itseluottamus- ja oivalluspeliksi. Pelaajat tekevät kovaa työtä harjoituksissa ja saleilla joka ikinen päivä, mutta yksittäiset ottelut, ottelusarjat tai arvokisat saattavat virittää piuhat yksittäisen pelaajan pääkopassa uuteen uskoon niin, että suuret henkilökohtaiset kehitysharppaukset ovat mahdollisia.

Kantosen edustama Karhubasket on Korisliigan syksyn kuntopuntarin kärkijoukkue Pohjanmaan kumppaninsa Kobrien rinnalla ja voittanut kaikki FIBA Europe Cupissa pelaamansa ottelut. Suuri syy tähän on Kantonen.

– Kun on pelannut Euroopan absoluuttisen huipun kanssa ja pystynyt pärjäävänsä niille, en vaikkapa FIBA Europe Cupissa jännitä, että riittääkö oma taso. Ilman muuta kisat kasvattivat luottoa omaan tekemiseen ja nyt, kun paikat ovat muutenkin ehjänä, tuntuu todella hyvältä pelata.

Myös Susijengissä Kantosen asema on muuttunut puolentoista kuukauden sisällä.

Shawn Huffin ja Petteri Koposen eläköidyttyä ja Lauri Markkasen ja Miro Littlen lähdettyä Yhdysvaltoihin on Susijengissä yhtäkkiä rutkasti peliminuutteja jaossa. Uransa tähänastista huippua elävä 25-vuotias arvokisakävijä huomaakin yhtäkkiä, että häneltä odotetaan suurempaa roolia kuin kertaakaan maajoukkueurallaan tähän asti.

– Luin jostain, että Sasun (Salin) jälkeen meidän kokenein pelaaja on Mädi (Alexander Madsen), jolla on 49 maaottelua. Viime vuosina olen ainakin itse saanut valtavasti tietoa ja apua itseäni kokeneemmilta pelaajilta, ja nyt olisi vähän kuin minun tehtäväni jakaa samoja asioita itseäni nuoremmille, Kantonen kuvailee.

– Kisat ovat vielä tuoreessa muistissa ja uskon, että pystyn tuomaan peliin niitä asioita, mitä joukkue tarvitsee ja jakamaan muille pelaajille juttuja, joiden avulla päästään kaikki samalle sivulle.

Susijengi kohtaa marraskuun MM-karsintaikkunassa perjantaina 11.11. vieraskentällä Saksan ja maanantaina 14.11. kotikentällä Viron.

Lähde: Koripalloliiton tiedote