Kataja johtaa Korisliigaa ja seuraavaksi se on tulessa maanantaina, kun se isännöi KTP:tä. Tammikuun puolen välin tienoilla hallitseva mestari Joensuun Kataja on varsin hyvässä tilanteessa. Sarjataulukon kärkipaikka hallussa, 15 voittoa 19:stä ottelusta ja joukkue niin terve kuin se vain voi pienoisen otteluruuhkan keskellä olla.

Joulukuun kuukauden pelaajaksi valittu Teemu Rannikko tietää kuitenkin, että joukkue on vielä huomattavan matkan päässä sellaisesta ryhmästä, joka olisi valmis nostamaan Pantteripatsasta kevätauringon lämmittäessä koripallofanien sydämiä.

– On tässä vielä tietysti paljon tehtävää. Päästiin aika hyvään alkuun ja ollaan hitsauduttu yllättävänkin nopeasti yhteen joukkueena, Rannikko toteaa Basket.fi:n haastattelussa.

– Aina puhutaan, että mestaruudet voitetaan puolustamalla, mutta kyllä niitä korejakin täytyy tehdä. Ja meidän kohdalla hyökkäys on lähtenyt toimimaan aika nopeasti. Sen avulla ollaan voitettu monta matsia.

Rannikon johtama hyökkäys on todellakin lähtenyt toimimaan nopeasti ja tehokkaasti. Korisliigan tehokkain hyökkäys heittää taululle 88,8 pistettä ottelua kohden. Kotiotteluiden keskiarvoksi Kataja on tulittanut 94,1 pistettä per koripallo-ottelu.

Omaa, näkyvää rooliaan Katajan hyökkäyksessä näyttelevät kolme laiturityypin jenkkivahvistusta. Thomas Scrubb (12,2 pistettä/ottelu), Lamayn Wilson (16) ja Trevis Simpson (17,5) ovat aseita joita päävalmentaja Jukka Toijala ja Rannikko käyttävät parhaimmillaan tappavan tehokkaasti hyökkäyksen sisällä. Jokainen kolmesta pelaajasta pystyy luomaan oman heittonsa puolustuksen joutuessa juoksemaan rotaatioissa, ja tällä kaudella kolmikon heikoin kolmen pisteen heittäjä Scrubb on pussittanut kaukoheittonsa loistavalla 37,9-prosentin tarkkuudella korirenkaan läpi.

Jenkkihankinnat on Joensuussa pyritty tekemään samalla kaavalla ja ainakin osittain samoihin muotteihin sopivia pelaajia silmällä pitäen kuin millä Kataja voitti viime keväänä mestaruuden. Tismalleen samanlaisia pelaajia ei luonnollisestikaan Katajan paidassa ole nähty, mutta Rannikko on tyytyväinen etenkin edellä mainitun kolmikon otteisiin.

– Ei nämä jätkät hirveästi lopulta eroa viime vuoden ratkaisupelaajista. Samantyyppisiä pelaajia lähdettiin hakemaan ja ainakin tähän asti homma on toiminut varsin hyvin, Rannikko kommentoi.

– Tietenkään toista Reggie Arnoldia ei markkinoilta löydy, mutta Simpson on saanut vähän samalla tavalla vapaita käsiä hyökkäyksen sisällä. Wilson on ottanut Ken Hortonin paikan, ja vaikkei mies ehkä tuo puolustukseen samoja elementtejä kuin Horton, on Wilson parempi heittäjä. Neljän jenkin säännön myötä se neljäs jenkki (Scrubb) on enemmän yleispelaaja ja siinäkin rekrytoinnissa on onnistuttu hyvin.

Katajan hyökkäys muistuttaa myös toteutukseltaan paljon viimevuotista. Pekka Salminen vaihtui penkin päässä Toijalaan, mutta joensuulaisten hyökkäysfilosofia on pysynyt pääpiirteittäin samana.

– Se on tietysti yksi osa siinä, että ollaan saatu hyökkäys toimimaan nopeasti. Juostaan paljon samoja juttuja kuin viime vuonna. Jukka on tuonut jotain omaansa mukanaan, mutta kauheasti ei ole tarvinnut uutta opetella. On päästy hiomaan jo tuttujen kuvioiden toteutusta, Rannikko paljastaa.