Kova työ nostanut divaripelaajan maajoukkueen porteille – ”Työnteko palkitaan ennemmin tai myöhemmin”

Ella Salminen, 21, ei ole välttämättä säväyttänyt sinua junnupelaajana, mutta aikuispelaajana kyllä. Salminen on noussut pyöreän nollan junnumaajoukkuekokemuksella Susiladies-rinkiläiseksi, jonka tulevaisuudessa kiiltää ulkomaankentät.

Kahden viimeisen kauden aikana naisten Korisliigassa Forssan alueella on havaittu Ella-niminen ihmishurrikaani. Edes meteorologit eivät ole kyenneet ennustamaan tämän hurrikaanin syntymistä Alussa.

Kun Salminen juoksee keskikaistaa kuin tykinkuula, niin heikommat kimpoilevat sivuun. Kun Salminen asettaa skriinin, niin puolustajat kiertävät sen mielellään mahdollisimman kaukaa, koska pieninkin osuma tuntuu samalta kuin juokseminen päätä pahkaa tiiliseinään.

Puolustajat käyttävät jokaisen liikenevän energiapisaransa Salmisen sulkemiseen hyökkäyslevypalloista. Kun näitä irtopallopaineja osuu pari kohdille pari kertaa peräkkäin, niin yleensä katse vaipuu kohti vaihtopenkkiä. Kädet ristissä, pyytäen vaihtoa.

Hetkeä myöhemmin Salminen tekee samoin. Kun vetää täydellä intensiteetillä joka ikisen tilanteen, niin energiavarastot hurahtavat nolliin jo parin minuutin jälkeen. Vaihtopenkki näyttää olevan Salmiselle jonkinlainen virtajohto, koska jo lyhyen lepohetken jälkeen hän on taas jaloillaan sähisemässä. Tällä kertaa hän heiluttaa pyyhettä kuin virveliä, tuulettaa joukkuekavereiden onnistumisia ja rohkaisee epäonnistumisten jälkeen.

Tällaiset suunnilleen viiden minuutin pätkät ovat aika lailla Ella Salminen pähkinänkuoressa.

– Todella hyvä harjoittelija, todella fyysinen, kamppailee jokaisesta irtopallosta. Todella positiivinen, kannustava ja äänekäs, Alussa kaksi viimeistä kautta Salmista valmentanut Risto-Matti Rousku aloittaa pelaajakuvailun.

– Niin vahva, että joskus vastustajat joutuvat kärsimään. Meillä on joku hyvä klippikin, jossa Ella ei oikein tajua omia voimiaan irtopallotilanteessa ja muut vain lentelee, Rousku lisää.

Salmisen kasvattajaseuran Tampereen Pyrinnön valmentaja Juri Heinämäki yhtyy kuoroon.

– Ella ottaa tilan haltuun kovalla äänellä ja positiivisella asenteella. Jos puhutaan hänestä koripalloilijana, niin tällä hetkellä hän on aivan hirveän kova tekemään hommia, Heinämäki sanoo.

Salminen on suomalaisen naiskoripalloilun kentällä tietynlainen harvinaisuus. Eikä pelkästään persoonansa tai pelityylinsä myötä. Hän on niin sanottu late bloomer; pelaaja, joka on kasvanut lopulliseen kukkaansa vasta aikuisiän kynnyksellä.

Tilastokantaa tarkastellessa Salmisen yksikään kausi ei hyppää silmille. Historiasta ei löydy junnumaajoukkue-edustuksia. Ei pistekuningattaruuksia. Mikään ei kieli, että häntä oltaisiin jossain vaiheessa pidetty jonkinlaisena lupauksena, talenttina.

Eikä häntä olekaan pidetty, vähiten hän itse.

– Ellan pitäisi olla esimerkki kaikille tyttöpelaajille, että on mahdollista päästä pelaamaan ammattilaiseksi, vaikkei alla olisi yhtään junnumaaottelua, Heinämäki aloittaa.

– Meillä ei ole kauheasti pelaajia, jotka heittäytyy korikseen ja lyö vielä yhden vaihteen silmään täysi-ikäisyyden jälkeen. Sitkeällä työllä ja olemalla tähti omassa roolissa voi päästä pitkälle.

Vaatimattomat junnuvuodet ja ihmisremontti

Jos kelaa taaksepäin kuutisen vuotta, niin Salminen pelasi Pyrinnön paidassa ensimmäisiä kausiaan valtakunnallisia sarjoja B-tyttöjen ykkösdivisioonassa.

Tammelan koulun iltavalvoja Tini Ylöstupa on varmaan nähnyt satoja samankaltaisia pelaajia aitiopaikalta: kova tsemppaaja, vetää aina täysiä ja hyppää pää edellä jokaisen hyökkäyslevypallon perään. Kiva asenne, muttei sen kummallisempaa.

Tilastotkin ovat kiva-luokkaa ja eivät missään nimessä hyppää silmille, vaikka keskiarvollisesti viimeisellä B-tyttökaudella ne lähentelevät tupla-tuplaa: 8,6 pistettä, 9,5 levypalloa. Levypallo sieltä täältä, pari nostoa korin alta, satunnaisia riistoja.

Ei lopulta mitään ihmeellistä. Ei varsinkaan sellaista, joka saisi lehtereille olevat katsojat asettamaan hänet jonkinlaiseksi talentiksi tai puhumaan tulevasta Korisliiga-pelaajasta. Ei Salmisen tyyppiselle pelaajalle kilahtele sähköpostikutsuja maajoukkueleireille. SM-sarjaakin hän pelasi ensimmäistä kertaa vasta toisena A-tyttövuotenaan. Keskiarvojen ollen edelleen yksinumeroisia.

– Olin ehdottomasti junnuna altavastaaja. Kun jollekin pelaajille sanotaan, että he tulevat pelaamaan maajoukkueissa tai liigassa, niin mulle ei todellakaan sanottu, Salminen nauraa.

– En ole siitä pahoillaan. Se oli, mitä oli. Intohimo lajiin oli kuitenkin vahva, Salminen lisää.

Jos pistetään aikakela toiseen kertaan pyörimään, voidaan palata kahden vuoden päähän nykyhetkestä. Junnuvuodet ovat jo takanapäin ilman glooriaa, ja hän pelaa Pyrinnön edustusjoukkueessa naisten ykkösdivisioonaa.

– Ella oli hyvä divisioonapelaaja, Heinämäki sanoo.

Vaikka Salmisen haaveena oli juniorista lähtien pelaaminen liigassa, niin hän piti sen pitkälti omana tietonaan. Nyt hän jo uskalsi kertoa unelmastaan Heinämäelle.

Heinämäki tarttui luuriin ja soitti Forssan Alun suuntaan Rouskulle. Ideana oli saada Salminen haistelemaan Korisliiga-tunnelmaa kaksoislisenssillä. Pääosa minuuteista tulisi vielä Pyrinnön divarijoukkueessa.

– Ella tavallaan pilasi nämä suunnitelmat, Heinämäki nauraa.

Haaveen toteutumista edelsi ihmisremontti harrastajasta kohti todellista urheilijaa. Salminen opiskeli merkonomiksi ja aloitti samalla treenaamisen Tampereen Urheiluakatemiassa.

– Muutin oikeastaan koko elämäntapani, Salminen sanoo.

Koripallopuolella auttoivat muun maussa Heinämäki ja Sami Toiviainen. Syömispuolella auttoi ravitsemusasiantuntija Anna Ojala, henkisellä urheilupsykologi Tiina Röning.

– ”Juti” (Heinämäki) sanoi joku aamu, että kaikki lähtee siitä, mitä tekee päivittäin. Sitä ajattelen edelleen, että kaikki valinnat veisi eteenpäin, Salminen sanoo.

Salminen löysi itsensä rutiininomaisesti kurkistelemassa Pyynikin palloiluhallin ovien raosta vapaita koloja vetää heittoharjoitus. Jos onni ei ollut myötä, niin punttisalin ovi on aivan vieressä.

– Sitä omaa kipinää ja intohimoa ei voi kukaan viedä pois. Jos se on kunnossa, niin kova työnteko palkitaan ennemmin tai myöhemmin. Ei se yleensä näy heti, mutta jossain vaiheessa se kantaa hedelmää, Salminen sanoo.

Altavastaajasta Korisliigan vuoden tulokkaaksi

Rouskun ja Salmisen tiet olivat kohdanneet toisensa jo pari vuotta aiemmin A-tyttöjen SM-sarjan välierissä. Salminen pisti luita murskaksi Pyrinnön sentterinä, Rousku taas valmensi Helmi Basketia. Rousku tiesi jo Salmisen taidot, joten Heinämäen soittoon hän suhtautui avoimin mielin.

Salminen kävi näyttäytymässä toukokuussa. Ajatuksena oli vain päästä treenaamaan kokeneempiaan vastaan; hyvässä tapauksessa ehkä päästä kentällekin minuutiksi tai pariksi.

– Ekoista treeneistä lähtien oli selvää, että Ella pärjää hyvin meidän kanssa. Ekojen treenipelien jälkeen taas oli selvää, että hän sopii pelitapaan ja tulee olemaan iso palanen joukkuetta, Rousku muistelee.

Runkosarjan ensimmäisessä ottelussa pahasti jännittänyt Salminen lyötiin aloittavaksi sentteriksi. Rooli joka natsasi siihen malliin, että hän pysyi siinä läpi kauden.

– Vähän niin kuin heitettiin altaan syvään päähän, että joko opit uimaan tai hukut. Olen mielettömän kiitollinen, koska ei moni ekan vuoden pelaaja pääse noin paljon pelaamaan, Salminen muistelee.

– Meillä oli kapea rosteri sillä kaudella ja oli loukkaantumisia. Välillä jouduttiin menemään vähän pienempään viisikkoon, kun Ella veti sata lasissa ja oli jo muutaman minuutin jälkeen ihan puhki, Rousku hymyilee.

Salmisen tulokaskaudella Alku kaatui puolivälierissä, kun Kouvottaret veti pidemmän korren. Henkilökohtaisella tasolla plakkariin tuli naisten Korisliigan vuoden tulokkaan palkinto keväällä 2019.

– Oli todella epätodellinen fiilis. Kuitenkin vielä isompi palkinto oli, että sain maajoukkuekutsun samoihin aikoihin, Salminen kertoo.

Kyllä! Salminen oli jo yli-ikäinen junnumaajoukkueisiin, mutta naisten haastajamaajoukkue metsästi kokoonpanoaan Napolin universiadeihin.

– Se oli älyttömän siistiä. Siellä oli kaikki ne pelaajat, joita junnuna katsoi ylöspäin. Ne, jotka pelaa yliopistossa ja liigassa sikahyvin. Yhtäkkiä olin itse Pasilassa kentällä heidän kanssa, Salminen aloittaa.

– Hienointa oli, että sieltä on tullut läheisiä ystäviä, jotka otti mut hyvin vastaan, vaikka tulin täysin ulkopuolelta ja moni ei varmaan tiennyt edes mun nimeä.

Maajoukkuekomennus ei jäänyt pelkäksi leirikutsuksi, vaan Salminen raatoi itsensä universiadijoukkueeseen. Ensimmäisten pelien aikaan Salminen ja apuvalmentaja Miikka Sopanen juttelivat keskenään. Sopanen on valmentanut Salmista Pyrinnön junnuvuosina.

– Juteltiin, ettei silloin olisi uskonut, että nyt ollaan tässä, Salminen nauraa.

Nyt puhutaan jo maajoukkuepelaajasta?

Universiadikesän jälkeen Salminen jatkoi Forssassa, mutta joukkue ympärillä muuttui radikaalisti. Alulla oli jo ennestään vahva runko, mutta ympärillä alkoi kasaantumaan suomalaisia eliittipelaajia kuten Taru Tuukkanen, Anni Mäkitalo ja Laura Saarinen. Tuollaisessa köörissä vuoden tulokas tai universiadikesä ei tarkoita mitään.

Salminen suhtautui tilanteeseen omaan tapaansa. Nöyränä ja valmiina tekemään töitä jokaisen minuuttinsa eteen.

– Ella otti tilanteen haasteena, että nyt on vielä entistä parempia harjoituskavereita, jotka pystyy antamaan neuvoja ja auttamaan häntä pelaajana eteenpäin, Rousku kertoo.

– Ihan hullu kokoonpano. Oli kunnia, että mut haluttiin mukaan noin kovaan joukkueeseen. Koetin vaan imeä kaiken mahdollisen opin, mitä pystyin, Salminen sanoo.

Nimikovassa kokoonpanossa Salminen piti jälleen pintansa ja puursi kentällä reilun vartin ottelua kohden kunnes kausi keskeytyi lopullisesti.

Kesken kauden oli kuitenkin EM-karsintaikkuna. Yllätyksekseen Salminen sai elämänsä toisen maajoukkuekutsun. Tällä kertaa siitä oikeasta aikuisten maajoukkueesta, ei vain haastajista.

Vielä Salminen ei päässyt kokoonpanoon, mutta pelimerkkejä mahdolliseen maajoukkuedebyyttiin on tarjolla. Tänä kesänä Salminen treenaa jälleen Susiladiesin kanssa.

Jos Salmiselle jo Korisliiga oli salainen haave, niin naisten maajoukkue enemmänkin unelma. Kun ottaa huomioon hänen lähtökohdat junnuvuosilta, niin maajoukkueesta puhuttaessa suurimpienkin tukijoiden kuppi lävähtää ylitse.

Kelataan jälleen ajassa; tällä kertaa Heinämäen toimesta.

– Kaksi vuotta sitten tähän aikaan Ella oli hyvä divisioonapelaaja. Sitten hän pelasi hyvän kauden underdog-roolissa ja yllätti kaikki. Seuraavalla kaudella Forssan Alku on täysin loaded. Hän pelaa minuutteja Taru Tuukkasen ja Laura Saarisen kanssa…

Olisiko Heinämäki uskonut, että Salmisesta tulee Korisliiga-pelaaja?

– Ella pelasi yhdellä kaudella Pyrinnön Korisliiga-joukkueessa pari preseason-matsia ja parin minuutin vaihdon Korisliigassa. Hän väläytteli ja ajattelin, että ehkä hänestä voi tulla Korisliiga-pelaaja, jos työnteko jatkuu… mutta se, että puhutaan maajoukkuerinkiläisestä, niin siihen en olisi uskonut.

Hyviä uutisia jokaiselle tyttöjuniorille, joka ei heilu pistetilastojen kärjessä. Jokainen Korisliiga-pelaaja ei ole pistetykki. Jokainen joukkue tarvitsee pelaajia, jotka ovat valmiita tekemään jonkun tontin loistokkaasti. Oli se sitten levypallot, skoraajat pysäyttävä puolustus, irtopallot tai kivenkovat skriinit. Voit olla tähti omassa roolissasi.

Salmiselle haave Korisliigasta on jo toteutunut. Seuraavana siintää unelma.

– Yksi unelmista on, että pääsisi pelaamaan ensimmäisen pelin naisten maajoukkueessa, kun aika on siihen kypsä, Salminen aloittaa.

– Toinen unelma on, että pelaisin jossain vaiheessa ulkomailla. Sen eteen teen koko ajan hommia. Sitä ennen voi olla monta lisäpolkua kuten tähänkin mennessä. Ei sitä osaa veikata, että milloin, mutta sitä kohti mennään. Se tulee ennemmin tai myöhemmin, kun pistää työtunteja sisään sen eteen, että kehitystä tapahtuu.

Lähde: Koripalloliiton tiedote


Real Madrid – Villarrealia | JÄTTIKERROIN 50.00 REAL MADRIDILLE

1. Avaa pelitili NordicBetille.
2. Talleta – saat talletuksesi tuplana 100€ asti.
3. Nappaa jättikerroin 50.00 Real Madridin voitolle ja lyö veto!