Suomi-koriksen ja koripallovalmennuksen isähahmo, vuonna 2003 poisnukkunut Robert ”Petteri” Petersen nimettiin tiistaina Helsingissä järjestetyssä Urheilugaalassa suomalaisen urheilun kunniagalleriaan, Hall of Fameen. Petersen on Hall of Famen ensimmäinen koripallon edustaja.

Vuonna 2010 käynnistettyyn kunniagalleriaan voidaan nimetä henkilöitä, jotka ovat kuuluneet lajissaan maailman eliittiin tai joilla on ollut muuten poikkeuksellinen merkitys urheilun historiassa.

– On ilosanoma koko suomalaiselle urheilukulttuurille, että ”Petterin” kaltainen vaikuttaja tunnistetaan ja tunnustetaan. Petteri on nykyisen Susijengin henkinen isä, jonka merkitystä suomalaisen koripallolle ja valmennukselle on vaikea sanoin kuvata. Hän tietenkin valmensi pitkään, mutta erityisesti vaikutti ajatuksillaan, opeillaan monen menneen ja tulevan pelaajan sekä valmentajan ajatteluun ja toimintaan, kiittelee Susijengin päävalmentaja Henrik Dettmann Koripalloliiton tiedotteessa.

Viime vuonna Urheilugaalassa Vuoden valmentajana palkittu Dettmann on vuosikymmenten ajan kutsunut Peterseniä avoimesti oppi-isäkseen, jonka pelifilosofiasta ja ihmiskäsityksestä koko suomalainen koripalloilu on ammentanut valtavasti.

Yhdysvaltalaissyntyinen Petersen (1928–2003) saapui Suomeen ensi kerran mormonilähetyssaarnaajana jo vuonna 1949 ja siirtyi Kuopion ja Turun kautta pääkaupunkiseudun koripallomarkkinoille. Petersen on yhä tänä päivänä eniten otteluita Suomen miesten maajoukkueen peräsimessä valmentanut päävalmentaja 234 A-maaottelullaan.

Lisäksi Petersen oli toisen valmentajalegendan Kalevi Tuomisen pitkäaikainen aisapari ja apuvalmentaja maajoukkueessa. Tuominen ja Petersen johdattivat vuosien 1959–67 välillä Suomen maajoukkueen Euroopan kuudennelle sijalle sekä Tokion olympialaisiin.

Petersen kuului vielä vuonna 1995 Suomen miesten maajoukkueen valmennusjohtoon, kun Petersenin ”oppipoika” Dettmann toimi päävalmentajana ja Suomi pelasi Ateenan EM-kisoissa.

Petersen valmensi SM-sarjassa Panttereita vuosina 1963–73 sekä 1989–91. Hän työskenteli vuodesta 1974 lähtien Koripalloliiton koulutus- ja valmennuspäällikkönä ja kirjoitti mm. vuonna 1993 julkaistun Koripallovalmennus-kirjan, joka edelleen toimii tärkeänä lähdeteoksena lajin parissa.