Susijengiin jo seitsemän vuoden ajan kuulunut ja Romanian liigan Craiovassa hurjaa jälkeä tekevä Shawn Hopkins, 27, pelaa uransa parasta koripalloa ja on esiintynyt Susijengin harjoituksissa ennennäkemättömällä itseluottamuksella. BC Nokian kasvatti vetää perjantai-iltana Suomi-paidan ylleen ensimmäisessä arvokisakarsintaottelussaan koskaan.

Vierestä katsottuna Shawn Hopkins on sama kaveri kuin jo vuosien ajan – vetreä ja letkeä, ystävällinen ja silmiin katsova. Yhä edelleen Hopkins nousee polven verran korkeammalle kuin suurin osa kavereista ympärillään, ilmava hyppyheitto sujahtaa sukkaan yhtä taajaan kuin aiemminkin.

Mutta kentän tasolla jokin on muuttunut. ”Hoppa” vaikuttaa keskittyneemmältä, määrätietoisemmalta. Menetettyään pallon vastustajalleen harjoituksissa Hopkins hakee sen jopa aavistuksen kiukkuisena takaisin toisessa kenttäpäädyssä. Puolustuspään kommunikaatio on entistä ahkerampaa, irtopalloihin hän ampaisee hetkeäkään epäröimättä.

– Mä en ihan tarkalleen tiedä, mistä se kipinä on tullut, mutta tää syksy Romaniassa on ollut tosi iso mulle, Hopkins pohtii Koripalloliiton tiedotteessa.

– Meillä on jengissä tosi vaativa koutsi (Vitaly Stepanovski), joka ei anna yhtään varaa tekosyille. Se pitää huolen siitä, että me pysytään yhdessä ja että jokainen antaa kaikkensa. Ainakin mä oon löytänyt sen avulla itsestäni jonkun sisäisen ”koiran”, sellaisen hyvänlaisen kiukun, joka näkyy nyt kentällä asti.

Kun FIBA Europe Cupin syyskautta on pelattu neljä ottelua, kun SCMU Craiova lohkonsa kärjessä puhtaalla pelillä. Hopkins on uurastanut joukkueensa korkeimman minuuttikeskiarvon (31,0/peli) ja säkenöinyt joukkueen pistekärkenä (13,1/peli). Hyökkäyspään itsevarmuuden lisäksi Hopkins on löytänyt itsensä uudesta roolista joukkueensa takapuolustuksen lukkona.

– Mulla meni monta vuotta siihen, että näin mun vahvuuksina sen, että hyppään korkealle ja heitän kolmosia. Koutsi antoi mulle alusta asti roolin puolustuspään stopperina ja osoitti, miten mä voin käyttää mun avuja hyödyksi vastustajan pimentämisessä. On ollut upea kasvaa ihmisenä ja pelaajana ja löytää itsestään ihan uusia juttuja.

Ammattilaisen paineet hiovat miestä

Nuorena miehenä Shawn Hopkins lähti kasvattajaseuransa BC Nokian edustusjoukkueesta maailmalle parin divarissa vietetyn vuoden jälkeen. Hopkins pelasi NCAA:n ykköstasolla Troy Statessa kolme vuotta ennen siirtymistään sarjatasoa alemmas North Georgiaan isomman roolin ja peliajan perässä.

North Georgiassa vietetyn huippukauden jälkeen Hopkins palasi Suomeen ja pelasi kaksi kautta Korisliigaa, ensin BC Nokian ja sitten Tampereen Pyrinnön paidassa. Hopkins kuittasi pelikauden 2020–21 päätteeksi Korisliigan vuoden kehittyneimmän pelaajan palkinnon ja suuntasi ensimmäiselle ulkomaan ammattilaiskomennukselleen Islantiin KK Stjarnaniin.

Yhden Islannissa vietetyn kauden ja Romaniassa vietetyn alkusyksyn jälkeen Hopkins sanoo omaksuneensa ammattilaisurheilijan identiteetin.

– Kun pelaa ammattilaisena Euroopassa, on se sitten Euroliigaa tai jonkun vähemmän tunnetun koripallomaan kakkos- tai kolmosliigaa, se tuo mukanaan omanlaisensa suorituspaineet. Ihan sama, kuka olet ja missä pelaat, sinun on suoriuduttava ihan eri tavalla kuin kotimaisten pelaajien, hän kuvailee.

– Jos olet ulkomaalaisvahvistus, etkä pysty suorittamaan tasollasi neljään tai viiteen peliin, sitä joutuu tosi nopeasti pelkäämään työpaikkansa puolesta. Kun siitä paineesta selviytyy, on mahdollista ottaa sellainen henkinen kehitysloikka, joka näkyy kaikessa tekemisessä.

Viimeinen kaksi- ja puolivuotinen onkin ollut Hopkinsin seurajoukkueuralla nousujohdetta. Loistokausi mitalipeleihin edenneessä Tampereen Pyrinnössä vaihtui erinomaiseen Islannin kauteen, joka toi mukanaan maan cup-mestaruuden sekä paikan liigan tehokkaimpien pelaajien joukoissa.

Erinomainen alkukausi Romaniassa antaa puolestaan olettaa, että tie vielä paljon suurempiin liigoihin olisi auki.

– Juuri nyt keskityn siihen, että pelaan järkyttävän kovaa, enkä käytä mitään tekosyitä. Jos epäonnistuu, pitää vain olla parempi ja ansaita paikkansa seuraavissa treeneissä uudelleen. Tietysti mulla on monenlaisia haaveita uralla, mutta keskityn mieluiten käsillä olevaan hetkeen.

Torstai-ilta toi Hopkinsille kauan kaivatun ilouutisen.

Vaikka BC Nokian kasvatti onkin ollut osa Susijengiä jo kauan ja miesten maaotteluitakin on karttunut tilille jo kuusitoista kappaletta, arvokisakarsintaottelua hän ei ole vielä urallaan päässyt susipaidassa pelaamaan. Tilanne muuttuu perjantai-iltana Bambergissa, kun Hopkins juoksee kentälle osana Susijengin tusinaa.

– Mun ajatus on ihan ekoista maajoukkuevuosista asti ollut se, että tuun näihin maajoukkueikkunoihin, painan duunia ja ansaitsen mun paikan pelaamalla. Totta kai tuntuu todella hyvältä päästä ekan kerran arvokisakarsintajengiin mukaan, mutta etenkin siksi, että tiedän ansainneeni paikan mun omalla työllä.

Hopkinsin arvokisakarsintadebyyttiä odotellessa nousee keskusteluun myös laajempi perspektiivi.

Osa Susijengin pelaajista sementoi paikkansa ryhmässä jengissä teini-ikäisinä, kuten viimeksi Miro Little ja Mikael Jantunen, kun taas muutamat pelaajat löytävät tiensä susirotaatioon vasta aikuisiällä, kuten kolmikymppisinä paikkansa lunastaneet Juho Nenonen (2018–19 MM-karsinnat) ja Ville Kaunisto (2012 EM-karsinnat), tai viime syksyn EM-kisoissa 25-vuotiaana paikkansa vakiinnuttanut Henri Kantonen.

Yhä edelleen Hopkins tahtoo pysyä visusti nykyhetkessä.

– Mä olen sellainen, mikä mä olen. Tuun tähän jengiin nöyrällä mutta itsevarmalla mielellä valmiina painamaan duunia. En tuu tänne yliyrittämään enkä sluibailemaan, vaan taistelemaan mun paikasta ja minuuteista, hän kuvailee.

– Tuun antamaan kaikkeni näissä karsinnoissa Susijengin puolesta ja katsotaan joka ikkuna ja joka treeni kerrallaan, missä sen jälkeen ollaan.

Saksa ja Susijengi kohtaavat MM-karsintaottelussa Saksan Bambergin Brose Arenalla perjantaina 11.11. klo 20.00 alkaen Suomen aikaa. Ottelu esitetään suorana Jim-kanavalla ja Ruutu+ -palvelussa.

Lähde: Koripalloliiton tiedote