Kohta jo vuosikymmenen ajan isoja minuutteja Espanjan ACB-liigassa kellottanut Sasu Salin on tällä kaudella joutunut totuttelemaan uuteen rooliin, kun minuutit Lenovo Teneriffan seurajoukkueen kanssa ovat jääneet odotettua vähemmälle.

Susijengissä Salin on kuitenkin jälleen paljon vartijana, kun joukkue hakee EM-karsinnoissa Tanskan ja Serbian päänahkaa.

Vaikka Susijengin kapteeni onkin jäänyt tällä kaudella pienimpiin peliminuutteihin ja pistekeskiarvoihin sitten Slovenian Olimpija Ljubljanassa viettämänsä ensimmäisen Euroopan ammattilaiskautensa, hän ei tahdo suurennella tapahtunutta.

– MM-kisakesän jälkeen kroppa oli ottanut jonkin verran kulumaa enkä ollut vielä lokakuussa ihan parhaalla jalalla liikkeellä. Meillä oli samaan aikaan veteraanipitoiselle joukkueelle tyypillisesti hidas alku kauteen ja kesti lähemmäs joulua, että päästiin käyntiin, Salin kuvailee Koripalloliiton tiedotteessa.

– Kauden aikana on muutenkin tapahtunut kaikenlaista. Valmentaja on tykännyt käyttää kahden palloa käsittelevän takamiehen kentällistä, jolloin mun roolini on jäänyt pienemmäksi. Lisäksi kauden alussa meni suhteellisen pitkä pätkä miettiessä ensi kauden sopimustilannetta. En tavallisesti ole mikään stressaajatyyppi, mutta moni vaikea asia kasautui tuohon alkukauteen.

Pienentyneen roolin vastapainoksi kauteen on mahtunut myös tutun ”sasumaisia” onnistumisia. FIBA Mestareiden Liigan avausottelussa Choletia vastaan Sasu ampui kahdeksalla kolmosella 25 pistettä. Kaksinumeroisia pistesaldojakin on kertynyt kauden aikana puoli tusinaa.

– Ihan samalla tavalla nautin koriksesta kuin aina ennenkin. Olen lähtenyt sillä ajatuksella, että mulla on nyt uusi rooli, mun tehtävä on sopeutua siihen ja auttaa joukkuetta parhaani mukaan. Pelituntumassa on vielä napsun verran parantamista, mutta kyllä se sieltä vähitellen tulee.

”Susijengissä saa aina tuoreen startin”

Loppukauden pelituntuman löytämisessä Susijengillä on Salin kannalta suuri rooli. Jo viidettätoista (!) vuottaan Susijengissä pelaava ikinuori MaSu-Basketin kasvatti yhtyy joukkuetovereidensa sanoihin: kesken kauden pelattavat arvokisakarsinnat ovat aina yhtä odotettu tilaisuus päästä tuttuun ja turvalliseen ympäristöön tutussa ja turvallisessa roolissa.

– Tässähän on ehtinyt kulua jo puoli vuotta edellisestä Susijengi-tapahtumasta, kun marraskuun karsintaikkunaa ei tällä kertaa pelattu. Ihan tuli ikävä, Salin hymyilee.

– Jos on ollut seurajoukkueessa vaikkapa vähän vaikeampaa, täällä saa aina tuoreen startin tuttujen kavereiden luota ja voi ammentaa siitä energiaa ja onnistumisia kauteen. Toisaalta jos seurajoukkueessa kulkee, sillä samalla hyvällä vireellä on helppo tulla tänne. Ihan joka jätkä nauttii mahdollisuudesta pelata näitä pelejä.

Samaan aikaan Susijengillä on käynnissä prosessin luonteelle ominainen murrosvaihe.

Tässä murrosvaiheessa on toisen vuotensa Susijengin kapteenina aloittava Salin sen ylivoimaisesti kokenein pelaaja neljällätoista maajoukkuevuodellaan, 140 miesten maaottelullaan, 1386 maaottelupisteellään, viisillä EM-kisoillaan ja kaksilla MM-kisoillaan.

Salinin takana uuteen rooliin ja kasvaneeseen vastuuseen ovat päässeet kasvamaan myös mm. joukkueen ”kolmikymppisten kerho” Ilari Seppälästä Daniel Dolenciin ja Topias Palmista Alexander Madseniin sekä viime vuosina Susijengin runkomiehiksi varttuneet, mutta edelleen vasta noin 25-vuotiaat Edon Maxhuni, Elias Valtonen ja Mikael Jantunen.

– Sitähän tämä on. Kun yksi pelaaja astuu syrjään, seuraavan on otettava roolinsa. Micke Jantunenkin on vielä nuori pelaaja, mutta hänellä on sen verran kokemusta kovista ammattilaissarjoista ja Susijengistä, että hän on kasvanut vuosi vuodelta isompaan rooliin. Tai Edonista (Maxhuni) on kasvanut pelaaja, joka puhuu yhä useammin merkityksellisiä eikä vain puhu pelkän puhumisen vuoksi, Salin iskee silmää.

Susijengin kansainvälisillä kentillä kasvavien pelaajien määrä on ollut jo pidemmän aikaa kasvussa. Maxhuni ja Jantunen ovat joukkueidensa kantavia voimia Ranskan liigassa, Elias Valtonen on palannut Espanjan liigan Manresan runkomiehistöön yhden hiljaisemman kauden jälkeen ja Alexander Madsen on tehnyt alkuvuonna läpimurron Andorrassa.

– Mitä kovemmissa liigoissa nämä kaverit pelaavat, sen parempaa pelivalmiutta se tietää meille. Mickellä ja Edonilla on ollut aivan erinomainen kausi Ranskassa, Elias pelaa kovalla itseluottamuksella ja Mädi on käyttänyt saamansa mahdollisuuden Andorrassa. Oli hauska katsoa vuoden alussa Espanjan liigan highlighteja YouTubesta ja bongata sieltä muutama tuttu ”Mädi-donkki”, analysoi Salin.

”Koko ajan roikkuu pari kaveria kiinni”

Susijengin takakentän kilpailuasetelma on vuosien aikana koventunut, vaikka edellisen sukupolven pelinrakentajat Petteri Koponen ja Jamar Wilson ovatkin lyöneet tossut naulaan. Keskellä koventuvaa kilpailuakin Salinille on tarjolla suuri rooli, kun Susijengi lähtee helmikuun EM-karsintaikkunaan metsästämään Serbian ja Tanskan päänahkaa.

Vastustajan papereissa Salin on ymmärrettävästikin merkattu mies. On varmaa, että perjantai-iltana Belgradissa Marko Guduric ja Ognjen Dobric vartioivat Salinia koko kentällä täydet 40 minuuttia ja yrittävät pitää heittäjä-ässän ilman palloa.

– Eihän tässä sinänsä mikään muutu ja siihen on kieltämättä viime vuosien aikana tullut totuttua, että koko ajan roikkuu pari kaveria kiinni, Salin naurahtaa.

– Ihan samoista elementeistä ja pienillä asioita niitä etuja lähdetään tässäkin ikkunassa luomaan. Keskitytään omaan tekemiseen ja luotetaan, että heitot tulee ja vastustaja pysähtyy, kun tehdään asiat sovitusti.

Serbia astelee perjantai-illan Belgradin derbyyn ylivoimaisena ennakkosuosikkina. Ensi maanantaina Espoo Metro Areenan Sudenpesässä vastaan asettuva Tanska on puolestaan yllätyskypsä ryhmä Euroliiga-takakenttänsä Gabriel Lundberg-Shavon Shields johdolla. Salin suhtautuu helmikuun haasteeseen kapteenin tyyneydellä.

– Me voidaan lähteä Serbiaa vastaan ilman paineita pelaamaan niin hyvin kuin pystytään. Yritetään saada tuotua tämän viikon aikana treenattua uutta, liikkuvampaa ilmettä kentälle ja pistetään vapaat heitot sisään, niin kaikki on mahdollista. Vähimmäistavoite Serbiaa vastaan on, että matsin jälkeen jää hyvät fiilikset omasta pelistä, hän arvioi.

– Mitä ensi maanantain otteluun tulee, niin kotikentällä pitää hakea voitto, oli vastassa kuka tahansa. ”Iffe” Lundberg on tietysti voittanut neljä peliä Virtus Bolognalle tällä kaudella, joten haaste on kova, mutta meillä on susifanit tukenamme.

Serbia isännöi Susijengiä Belgradissa perjantai-iltana 23.2., suora lähetys JIM-kanavalla ja Ruutu-palvelussa klo 21.00 alkaen.

Susijengi kohtaa Tanskan Espoo Metro Areenalla maanantaina 26.2. klo 18.30.

Lähde: Koripalloliiton tiedote