Shawn Huffin kipparoima ja Gordon sekä Daniel Herbertin valmentama Frankfurt Skyliners jäi niukasti ulos Saksan Bundesliigan pudotuspeleistä vahvasta loppukaudesta huolimatta. Kauteen mahtui kuitenkin myös positiivisia asioita.

Frankfurtin kausi vuoristorataa

Huffin ja Herbertien Frankfurt keikkui pääosan kaudesta pudotuspelien ulkopuolella ja sen mahdollisuudet näyttivät kuivuneen kokoon kymmenen kierrosta ennen loppua. Frankfurt pisti kuitenkin kirivaihteen silmään loppukaudesta ja voitti kahdeksasta viimeisestä pelistään kuusi. Pudotuspelipaikka jäi kuitenkin yhden voiton päähän.

– Kausi oli vähän vuoristorataa. Bundesliiga jäi harmittamaan, ettemme päässeet pudotuspeleihin. Meillä oli kolme kertaa sellainen tilanne, että pudotuspeliunelma meni jo. Ensin hävisimme Würzburgille ja ajattelimme, että mahdollisuudet menivät siinä. Sen jälkeen kuitenkin voitimme pelejä ja edessä olevat hävisivät, ja kun kohtasimme Ulmin, ajattelimme voittamalla sen, meillä olevan vielä mahdollisuudet. No, hävisimme sen 28 pisteellä ja taas meni mahdollisuudet. Sitten taas pelattiin, voitettiin ja yhtäkkiä meillä oli vieläkin mahdollisuuksia, mutta hävisimme sitten Braunschweigille, joka meni lopulta viimeisenä joukkueena pudotuspeleihin, Huff kertaa tapahtumarikasta loppukautta Koripalloliiton tiedotteessa.

Frankfurtin kauteen mahtui hyviäkin asioita. Joukkue eteni kovasta Eurocup-lohkosta jatkoon, mutta jatkolohkossa sen rahkeet eivät enää riittäneet.

– Eurocup meni mielestäni hyvin. Jatkolohkossa oli sen verran kovia jengejä, ettemme enää pärjänneet, kun meiltä puuttui neljä rotaation pelaajaa. Kuitenkin alkulohkosta pääseminen jatkoon oli kova juttu.

Europelit vaativat joukkueelta enemmän, kun viikon ohjelmassa oli kaksi ottelua ja matkustamiset päälle. Ne söivät valmistautumisaikaa pois Bundesliigan peleistä, joka omalta osaltaan saattoi vaikuttaa hieman menestykseen kotimaan kentillä.

– Varmaan Eurocupilla oli jonkin verran vaikutusta. Esimerkiksi Oldenburg on yleensä ollut runkosarjassa sijoilla 5-6 ja nyt he olivat pitkälti samalla jengillä toisena, kun eivät osallistuneet mihinkään eurokilpailuun. Jos ei pelaa europelejä, niin siinä pääsee viikon verran valmistautumaan seuraavaan peliin. Se on fakta, että jos haluaa pelata europeleissä, niin se vaatii myös isompaa rotaatiota.

Loukkaantumiset vaivasivat Frankfurtin kautta eikä menestykseen vaadittua tasaisuutta löytynyt kuin vasta päätösmetreillä.

– En tiedä löysimmekö joukkueena yhteistä säveltä ja identiteettiä muuten kuin vasta loppukaudesta. Toisaalta terveinä ollessamme pelasimme hyvää korista ja otimme kovia voittoja. Hieman liikaa oli ailahtelua kauden aikana, harmittelee Huff.

Huffilla ja Susijengillä on edessään hieman erilainen kesä, kun joukkueen viralliset tapahtumat osuvat vasta loppukesään. Susijengin kapteeni aikookin keskittyä entistä enemmän henkilökohtaisiin harjoituksiin kesän aikana.

– Ei ole vähään aikaan ollut rauhallista kesää ja nyt on enemmän aikaa treenata henkilökohtaisia asioita. Sitten loppukesästä on pari kivaa juhlapeliä Susijengin kanssa.

Huffin tulevaisuuden suunnitelmat tulivat julki perjantaina, kun hän palaa takaisin Suomeen ja Korisliigaan hänen tehtyä kolmen vuoden sopimuksen Seagullsin kanssa. Edellisen kerran hän pelasi Korisliigassa vuonna 2004, jonka jälkeen hän siirtyi neljäksi vuodeksi Valparaison yliopistoon USA:han. Sen jälkeen hän loi yli vuosikymmenen ammattilaisuran Kreikassa, Italiassa, Saksassa ja Ranskassa.