Kautta aikain eniten miesten A-maaotteluita pelannut Tuukka Kotti on nähnyt läheltä suomalaisen koripallon kehityksen pohjamudista Euroopan huipulle. Hiljalleen maajoukkueuransa ehtoopuolta 37-vuotias Kotti on ollut vaikuttunut nuorten pelaajien tekemisestä.

Neljä kuukautta ennen Kotin vuoden 2000 Susijengi-debyyttiä syntynyt Mikael Jantunen raivasi ensitutustumisella tiensä rotaatioon. 18-vuotiaiden poikien EM-kisoissa 17,8 pistettä ottelua kohden lingonnut Ville Tahvanainen on ollut vakuuttava elokuun harjoituksissa.

Menestyksekästä 1999 syntyneiden ikäluokkaa Susijengin harjoituksissa ovat elokuussa edustaneet Helsinki Seagullsin Ricky Waxlax ja Yhdysvaltain NCAA-liigan Cal Polyyn siirtyvä 207-senttinen Tuukka Jaakkola. Häikäisevän monipuolinen Elias Valtonen puolestaan sai kutsun susirinkiin jo helmikuussa ja Andre Gustavson esiintyi edukseen Stankovic Cupissa Kiinassa.

Kun tulevaisuuden toivoihin lisätään Lauri Markkasen lisäksi 1998 syntyneet Edon Maxhuni ja Hannes Pöllä, on Kotin näkemys Susijengin 2020-luvun runkomiesten pelivalmiudesta optimistinen.

– Näkemäni perusteella kaverit ovat harjoitelleet ihan eri tasolla kuin minä ja ikätoverini samassa iässä. Niillä on koriksen perusasiat hallussa paljon paremmin kuin itselläni vielä 25-vuotiaana, Kotti naurahtaa Koripalloliiton tiedotteessa.

– Harva koriksen ystävä on konkreettisesti ymmärtänyt, miten kovaa kulisseissa on tehty töitä tämän seuraavan pelaajasukupolven kasvattamiseksi. Valmennuksemme taso alkaa olla jo korkealla eurooppalaisella tasolla ja se näkyy nuorten pelaajien sisääntulovalmiudessa.

Kotti kokee, että nuorten pelaajien kohoaminen vanhempien pelaajien tasolle ei ole taito-, vaan itseluottamuskysymys.

– Nämä ovat sen verran älykkäitä ja taitavia pelaajia, ettei pelitaidoista jää kiinni. Olennaisin kysymys on, kuinka paljon aikaa menee siinä, että yksittäinen pelaaja oppii luottamaan kavereihin ympärillä ja kaverit ympärillä yksittäiseen pelaajaan, konkari hahmottelee.

– Se onkin meidän kokeneempien jätkien tehtävä, että me pidetään yhtäällä vaatimustaso tarpeeksi korkealla ja toisaalta pehmitetään laskua niin, että Susijengiin hyppääminen ei tunnu nuoremmista kavereista kulttuurishokilta. Kun saadaan nuoret ja vähän vanhemmat jengiläiset samalle tasolle, siitä voi parhaimmillaan seurata jotain todella hyvää.