Naisten Korisliigan konkari kertaa uransa valmentajia – ”Isällä oli sellainen old school –meininki”

Kaisa Lind, 32, on Kouvottarien monivuotinen kapteeni, jolta löytyy pääsarjakokemusta Naisten Korisliigasta jo kahdentoista kauden verran. Lindin taustalta löytyy neljä valmentajaa, jotka ovat olleet merkittävässä osassa hänen pelaajakaaressaan: Eero-Pekka Lind, Riku Parkatti, Mikko Tupamäki ja Tuomas Oja.

Eero-Pekka Lind
Koripallouransa Lind on aloittanut Jyväskylän kupeen Säynätsalon Riennossa, jossa häntä valmensi minitytöistä B-tyttöjen loppuun asti hänen oma isänsä Eero-Pekka Lind. Säynätsalolaisittain lahjakas ikäryhmä ylsi B-tyttöjen viimeisenä vuonna SM-sarjaan asti. Saavutus, joka pienelle seuralle ei ole arkipäivää ja johon ei ole enää sittemmin tyttöpuolella ylletty.

– Isällä oli sellainen old school -meininki, mutta se riitti siinä vaiheessa. Hän teki ilmaiseksi kaikki vuodet, mikä ei nykypäivänä ole ihan normaalia, eikä pidäkään olla, Lind aloittaa Koripalloliiton tiedotteessa.

– Tietysti oli vähän erilaista, kun valmentajana oli oma isä. Sain ehkä vähän karumpaa palautetta. Jos kotona sai kehuja, niin siitä tiesi, että oli varmasti pelannut tosi hyvin.

Keskisellä alueella on perinteisesti ollut tarjolla vähän sarjaotteluita, joten joukkue kiersi turnauksia saadakseen lisäpelejä. Kun Lind päätti siirtyä A-tyttövuosiksi jyväskyläläiseen HoNsUun, niin isä jatkoi mukana – tällä kertaa kuljettajana Päijänteen saaristomaisemista maakuntakeskukseen.

– Isä käy edelleen katsomassa monia pelejäni. Isän valmentamina vuosina minulla ei muuten ollut lupaa heittää, vaan pelasin vitospaikkaa, sittemmin juuri heittotaidostaan tunnettu Lind hymyilee.

Riku Parkatti
A-tyttövuosina HoNsUn päävalmentajaksi tuli Riku Parkatti, jolle kuuluu kiitos Lindin heittotaidon kehittymisestä sekä kunnollisen punttitreenin käynnistyminen.

– Rikussa arvostan sitä todella paljon, että hän on hyvä ihminen ja kohtaa ihmiset kokonaisuutena, eikä vain sellaisena pelaavina robotteina. Hän oli omistautunut ja käytti paljon omaa aikaansa meidän kehittymiseen, Lind aloittaa.

– Meissä, jotka pelattiin ja treenattiin naisten joukkueen kanssa, hän arvosti paloa ja työntekoa. Muistan aina yhdet vähän huonommat treenit, joissa Riku räjähti yhtäkkiä muille. Riku sanoi, että Kaisa on aivan hermona ja te muut vain naureskelette. Se avasi silmiä siihen, että jollain tavalla erottuu omassa ikäluokassa ja on erilainen palo koripalloa kohtaan kuin muilla.

Mikko Tupamäki
Parkatin kylkeen Lind nostaa toisen jyväskyläläislähtöisen valmentajan eli Mikko Tupamäen, joka taas ehti valmentaa Lindiä HoNsUn riveissä sekä naisten ykkösdivisioonassa että Naisten Korisliigassa.

Tupamäki oli päävalmentajana, kun kaudella 2006/07 HoNsU nousi pääsarjaan vetäen kokonaisen ykkösdivari kauden voittamattomana.

– Silloin tarkoitus oli, että opetellaan treenaamaan kovaa, että ollaan valmiina liigatahtiin heti ensimmäisenä vuonna. Mentiin kovaa ja kukaan ei kyllä uskaltanut löysäillä tai rikkoa Mikon sääntöjä. Se divarikausi oli todella hyvä ja meillä oli hieno joukkuehenki. Totta kai, kun voittaa jokaisen pelin, Lind hymyilee.

– Mikkoa, Rikua ja Tuomasta kaikkia yhdistää se, että he ovat kaikki olleet todella omistautuneita ja antanut omaa aikaansa. Jos on halunnut tehdä henkilökohtaisia juttuja tai saada palautetta, niin he ovat olleet valmiita haaskaamaan omaa aikaansa siihen.

Tuomas Oja
2010-luvun alussa HoNsUn päävalmentajaksi nousi aiemmin apuvalmentajana toiminut Tuomas Oja, jonka alaisuudessa jyväskyläläiset pelasivat pari erinomaista kautta vääntäen pudotuspelejä.

– Tuomas lähti kehittämään minussa sellaisia ominaisuuksia, joita itse ajattelin, etten ikinä kykenisi kehittämään. Pelasin kolmospaikkaa, jota olin aiemmin ajatellut, etten siihen pystyisi. Meillä oli neljä treeniä viikossa, joissa yksi uhrattiin siihen, että tehtiin henkilökohtaisia juttuja, Lind kertoo.

– Tuomas oli myös sellainen ihminen, ettei hän suhtautunut meihin minään pelinappuloina tai robotteina. Hän antoi palautetta, keskusteli ja pelaajia kuunneltiin. Kaikelle oli peruste, miksi jotain tehdään ja miksi näin toimitaan. Se helpotti sitoutumista tekemiseen.