On sinänsä hassua puhua Eurooppaan menemisestä – olemmehan tietysti osa Eurooppaa siinä missä muutkin Euroopan maat. Mutta koripallossa olemme pystyneet eristäytymään tänne kylmään pohjolaan viimeisten vuosien ajan varsin lahjakkaasti. Skandinavian ulkopuolelle ei rohkeus tai rahkeet ole riittäneet. Honka, ToPo sekä Lappeenrannan NMKY olivat viimeisimmät kokeilijat ennen kuin Pyrintö kaksi kautta sitten rikkoi hiljaisuuden. Mutta muuten varsin hiljaista on pidellyt kansainvälisissä karkeloissa maajoukkuettamme lukuunottamatta.

Olisiko juuri maajoukkueen menestys innoittanut ja motivoinut uuteen yritykseen viimeisinä vuosina. Edustamani seura Joensuun Kataja sulatteli ajatusta pari vuotta ja viime kaudella rohkeus riitti ja lähdimme EuroChallengeen mukaan. Odotukset eivät olleet taivaissa, karsinnassa vastaan tuli kivikovan Turkin-liigan Aliaga, jolle Katajan piti olla vain välipala matkalla kohti seuraavia vaiheita. Turkin pojat joutuivat syyskuisena tiistai-iltana Joensuun Areenassa yllätetyiksi. Ärhäkkä kotijoukkue painosti vieraille 30 menetystä ja ensimmäinen pommi oli syntynyt.

Viikko tästä ja sama toistui Turkin lämmössä. Lopputuloksena oli putoamisen lisäksi lopulta valmentajan vaihto ja siinä samassa muutama pelaaja sai vaihtaa myös maisemaa. Liki viisinkertaisella budjetilla Katajaan verrattuna joukkueensa kasannut Aliaga joutui toteamaan ettei urheilussa (onneksi) raha aina ratkaise.

Lohkovaihe ja sitä seurannut jatkolohko sujuivat nekin Katajalta upeasti. Joensuu Areena osoittautui niin vaikeaksi paikaksi pelata, ettei sieltä voittoa hakenut Venäjän superjoukkueen, EuroChallengen mestaruuden lopulta vieneen, Krasnie Krylian lisäksi kukaan muu. Nurin menivät niin turkkilaiset, romanialaiset kuin myös Latvian ja Kyproksen joukkueet, jotka kaikki operoivat Katajaa huomattavasti suuremmilla pelimerkeillä.

Tuhkimotarinan päätös tuli lopulta vasta puolivälierissä, jossa Ranskan runkosarjan ykkönen Gravelines pudotti Katajan lopputurnauksesta. Helpolla eivät Gallian kukot jatkoon menneet, sillä jälkimmäinen peli ratkesi vierailijoille vasta kahden jatkoajan jälkeen. Kataja oli tullut kuitenkin Eurooppaan ja näyttänyt että suomalainen joukkue, ja suomalainen koripallolija kestää vertailun varsin kovilla mittareilla mitattuna.

Liekö Katajan menestys innoittanut muita joukkueita, sillä on ilo todeta että mitä suuremmalla todennäköisyydellä ensi kaudella kansainvälisiä pelejä pelaa neljä suomalaista joukkuetta. Bisonsin EuroCupin paikka on upea juttu ja toivon sydämeni pohjasta että Katajan viimekautiset yllätykset EuroChallengessä saavat jatkoa Biisoneiden toimesta. Kataja ja KTP puolestaan kilpailevat EuroChallengessä. Yllätysmomentti on nyt käytetty, mutta en epäile lainkaan, etteikö molemmilla joukkueilla olisi saumat edetä pitkälle tämän vuoden kilpailussa. Pyrintö taasen lähtee mitä luultavimmin valloittamaan Baltiaa ja tekee sitä kautta suomalaista koripalloa tutuksi idässä.

Suomalaisella koriksella on päällä nyt positiivinen buumi. Vieraillessani Las Vegasissa pelaajaleireillä miltei kaikki agentit tulivat kehumaan suomalaisen koripallon kehitystä sekä liigan kovenemista. Korisliiga noteerataan nyt jo aivan eri tavalla, eivätkä puheet Korisliigan kovenemisesta ole enää valmentajien ja seurajohtajien kauniita sanoja syyskuisessa liigainfossa ilman katetta. Juuri siksi on äärimmäisen tärkeää, että suomalaiset seurat osallistuvat kansainväliseen toimintaan toistuvasti. Ainoa tapa kehittyä ja pysyä kehityksessä mukana, on hakea yhä kovempia ja kovempia haasteita.

On luonnollisesti selvää että Eurosarjoihin osallistumisen myötä kustannukset nousevat. Menneisyydestä on olemassa varoittavia esimerkkejä siitä miten voi käydä kun vauhtisokeus iskee. Uskon kuitenkin että virheistä on opittu ja nyt toimitaan vakaammalla pohjalla. Pelimatkat pohjoisesta etelään tai itään ovat opettavaisia, mutta toisaalta äärimmäisen raskaita niin taloudellisesti kuin fyysisesti. Kauas kun on todistetusti pitkä matka.

Viime kauden 8 vieraspelimatkaa Suomen rajojen ulkopuolelle olivat raskaita, mutta jokainen oli rasituksen arvoinen. Siksi odotamme jo nyt innolla marrakuussa osaltamme alkavaa toista kautta Euro-kentillä. Fanien kannalta on kerrassaan mahtavaa että tätä herkkua on Suomessa saatavilla viikoittain!

Toivottavasti kaikki seurat saavat nauttia siitä kollektiivisesta kannustuksesta jota viime kaudella saimme osaksemme. Kaikki Euro-sarjoihin osallistuvat joukkueet edustavat itsensä lisäksi suomalaista koripallo-osaamista, ja menestymisestä syntyvä hyöty sataa kaikkien koripallon parissa toimivien laarin. Tiedän, että tämän kauden jälkeen suomalaiset koripallojoukkueet tunnetaan jälleen entistä paremmin ja se tarkoittanee sitä, että suomalaiset koripalloilijat ja valmentajat tulevat saamaan lisää työmahdollisuuksia kotimaamme ulkopuolelta. Meidän tulee jatkossakin olla osa Eurooppaa eikä eristäytyä omaan turvalliseen lintukoloomme.

Jukka Toijala

Jukka Toijala on entinen huippupelaaja, joka nykyisin toimii Joensuun Katajan päävalmentajana ja kuuluu myös koripallon A-maajoukkueen valmennusryhmään.