Historiallisen EM-joukkueen valmentaja: ”Kehitys kehittyy”

Suomen 16-vuotiaiden poikien maajoukkue teki suomalaista koripallohistoriaa lauantaina, kun Sudenpennut kaatoivat EM-kisojen päätöspelissään Ranskan ja sijoittuivat viidenneksi. Kyseessä on Suomen kaikkien aikojen toiseksi paras EM-sijoitus kautta historian.

Suomen päävalmentaja Miikka Sopanen kertoo Koripalloliiton haastattelussa MU16-maajoukkueen EM-taipaleesta.

Suomi pelasi kokonaisuudessaan Puolassa seitsemän ottelua, joista kuusi päättyi voittoon. Ainoan tappionsa suomalaiset kärsivät pudotuspeleissä Turkille – senkin jatkoajan jälkeen.

– Lähdimme turnaukseen sillä mielellä, että eletään hetkessä: matsi kerrallaan, vaihto kerrallaan, tilanne kerrallaan. Sillä tavalla myös menimme alusta loppuun asti. Totta kai onnistumisista lähti käyntiin positiivinen lumipalloefekti, Sopanen kertoo Koripalloliiton tiedotteessa.

Tutusti A-divisioonan EM-kisoissa ei heikkoja joukkueita löydy: tällä kertaa Sudenpentujen tassujen alle jäivät alkulohkossa Kreikka, Serbia ja Viro sekä jatkopeleissä Bosnia-Hertsegovina, Montenegro ja Ranska.

– Meillä oli mahdollisuus voittaa ihan jokainen peli ja hirveän kauaksi siitä ei myöskään jääty. Mutta se oli meidän taso tässä turnauksessa. Ei näissä kisoissa ollut yhtään joukkuetta – myöskään niissä, joita ei kohdattu – joita vastaan emme olisi voineet kilpailla samalla tavalla.

Sopanen on yksi Suomen nuorisomaajoukkueiden pitkäaikaisimmista valmentajista, joka on nähnyt suomalaisen koripallon pitkän kehityskaaren. Viime vuonna Suomi sijoittui 16-vuotiaiden EM-kisoissa kuudenneksi ja nyt pykälän verran korkeammalle.

– Kehitys kehittyy. Meillä on ollut ohjelma olemassa jo jonkin aikaa. Jos on jonkinlainen yhteinen linja, niin se mahdollistaa sen, että myös tapahtuu kehitystä. Ensimmäisessä analyysissä etsittiin keinoja, joilla päästään A-divisioonatasolle. Sitten seuraavassa analyysissä keskityttiin siihen, että miten tällä tasolla pärjätään ja sen analyysin mukaan myös toimittiin.

– Pelaajat uskoivat omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. He pistivät kaiken efforttinsa sinne, mihin he voivat vaikuttaa ja unohtivat ne asiat, joihin eivät voi. Me myimme tätä ajattelutapaa heille ja he ostivat sen.

Kysyessä joukkuehengestä, pelaajista ja valmennuskollegoista Sopanen joutuu hetkeksi hakemaan sanoja.

– Mahtavia jätkiä. Ryhmähengessä ei ollut mitään päälleliimattua. Pojat luottivat toisiinsa ja olivat valmiita pistämään kroppansa likoon ja uhraamaan itsensä kaverin vuoksi. Ketään ei tarvinnut puristaa muottiin, vaan se on lähtenyt heidän omasta halustaan.

– Kaiken lisäksi meillä oli aivan maaginen staffi. Yhteistyö Villen (Neva), Jussin (Immonen) ja Markuksen (Kangasvieri) kanssa oli niin saumatonta, ettei vastaavaa ole aiemmin tullut eteen. Kaikenlaisia vastoinkäymisiä tuli matkalla eteen, mutta se teki meistä vahvempia sen sijaan, että olisi hajottanut.